Blogi
Blogistamme löydät yleistä tietoa tutkimuksen tekoon, haastatteluihin ja kielentarkistukseen liittyen.
Näin teet tekstitykset itse
Tekstitysten lisääminen videoihin on tullut yhä useammalle ajankohtaiseksi EU:n saavutettavuusdirektiivin myötä. Tässä postauksessa käsitellään sitä, miten voit tehdä tekstitykset videoihin itse. Tekstitysten tekeminen Videoissa näkyvät tekstitykset tulevat usein...
Tuoreen litteroijan päiväkirja
EnsitunnelmatOn aina yhtä haasteellista myöntää itselleen se, että uusien asioiden omaksuminen ei tule yhtään helpommaksi edes aikuisena. Tarvitsee vetää henkeä, tutustua rauhassa, tehdä muutama upsis ja ohoh, ja sisäistää annetut ohjeet viimeistään siinä vaiheessa,...
Tutkimushaastattelu onnistuu myös etänä
Älä anna koronaepidemian vaikuttaa haastattelusuunnitelmiisi! Haastattelut saat nimittäin toteutettua kätevästi myös nykyaikaisilla etätyökaluilla. Haastatteluiden litterointi etähaastattelusta onnistuu samaan tapaan kuin kasvokkain tapahtuvasta...
Tekstitykset videoihin saavutettavuusvaatimusten mukaisesti
Kerroimme aiemmassa blogipostauksessa yleisellä tasolla, mitä EU:n saavutettavuusdirektiivi velvoittaa videoiden tekstitysten osalta. Tässä kirjoituksessa kerromme tarkemmin eri vaihtoehdoista toteuttaa saavutettavuusdirektiivin vaatimukset ja mitä sinun tulee tietää...
Litteroinnin ja haastattelujen moninaiset kasvot
Litterointien/haastatteluiden yksi tärkeimpiä ja samalla allekirjoittaneen mielestä parhaimpia aspekteja on työstettävien projektien erittäin laaja teemakirjo. Vastaan voi siis tulla lähes mihin tahansa kuviteltavissa olevaan aihealueeseen liittyvä litterointi ja se...
Tapaustutkimus – tutkimus tapauksesta
Tapaustutkimus on tutkimusstrategia, jonka päämääränä on tuottaa yksityiskohtainen esitys tutkittavasta tapauksesta. Tapaustutkimus ei ole tutkimusmenetelmä, vaan tapaustutkimusta voi tehdä monien eri metodien ja aineistojen avulla. Tässä postauksessa määritellään...
Lähteiden valinta ja käyttö
Kirjalliset lähteet ovat yksi luotettavan tutkimuksen peruspilareita. Tutkijan on osattava valita tutkimustaan varten tarkoituksenmukaisimmat lähteet, ja hänen on osattava käyttää niitä tehokkaasti hyödykseen. Tässä postauksessa esitellään kolme hyvän lähteen...
Litterointityön plussat ja miinukset
Viime kirjoituksessa projektiassistenttimme Sanna kertoi, millaista litteroijan työ käytännössä on, ja mitä eri tekijöitä työhön liittyy. Tällä kertaa hän avaa kokemuksia litteroijan työn hyvistä ja huonoista puolista: Teksti perustuu omien kokemusteni lisäksi...
Litteroijan työpäivä
Päätimme tehdä pari blogipostausta siitä, mitä litteroijan työ pitää sisällään Spokenilla. Myöhemmin julkaistavassa postauksessa jatkamme aihetta hieman eri näkökulmasta! Projektiassistenttimme Sanna kertookin seuraavaksi litteroijan työpäivästä: Tässä kirjoituksessa...
Saavutettavuusdirektiivin vaikutukset videoiden tekstityksiin
Vuoden 2020 syksystä lähtien kaikkien julkisten organisaatioiden tulee tarjota verkkosivujensa video- ja audiosisällöille tekstitykset saavutettavuusdirektiivin mukaisesti. Mikäli videoiden ja/tai audioiden sisältö käy muilla tavoin esille tekstimuodossa...
Sivulauseen paikka virkkeessä
Tässä postauksessa käsitellään sivulauseen paikkaa virkkeessä eli käytännössä sivulauseen paikkaa päälauseeseen nähden. Päälauseet ovat kieliopillisesti täydellisiä ja itsenäisiä lauseita. Sivulauseet ovat lauseita, jotka täydentävät päälauseen merkitystä. Sivulauseet...
Oikeinkirjoitus osa 8: Lainausmerkit, heittomerkki ja kenoviiva
Seuraavaksi käsitellään lainausmerkkien, heittomerkin ja kenoviivan käyttöä.LainausmerkitSamanmuotoiset lainausmerkit tulevat sekä lainauksen alkuun että loppuun.”Olkoon niin”, hän sanoi.1) Niillä osoitetaan toisen tekstistä saadut lainaukset.”Tuletko siis huomenna?”...
Etten veisi sanoja suustasi – ohjeet puhujien tunnistamisen helpottamiseksi
Litteraatiota tehdessä on tärkeää tallentaa kaikki, mitä nauhalla sanotaan. Usein hyvin olennaista on myös se, kuka mitäkin sanoo. Esimerkiksi tutkimushaastattelijalle tämä voi olla merkittävää tietoa. Äänitettä litteroidessa onkin varmistettava, että puhe yhdistyy...
Määrällisen tutkimuksen aineistonkeruumenetelmät
Määrällisen tutkimuksen aineisto on määrällisen tutkimuksen ominaisluonteen vuoksi usein määrällisesti runsaampaa mutta laadullisesti homogeenisempää kuin laadullisessa tutkimuksessa. Määrällisen tutkimuksen teossa voidaan käyttää osin samoja aineistonkeruumenetelmiä...
Laadullisen tutkimuksen aineistonkeruumenetelmät
Laadullisen tutkimuksen aineisto voidaan kerätä monella eri tavalla. Tyypillisesti laadullinen aineisto on puhetta, tekstiä tai havaintoja. Tässä postauksessa esitellään lyhyesti laadullisen tutkimuksen tyypillisimpiä aineistonkeruumenetelmiä.HaastatteluHaastattelun...
Näin teet litteroinnin itse
Siitä huolimatta, että litterointi – äänitteen puhtaaksikirjoittaminen tekstimuotoon – ei välttämättä kuulosta maailman vaikeimmalta tehtävältä, siinä on omat haasteensa.Litteroiminen vaatii keskittymiskykyä, huolellisuutta ja riittävää kirjoitusnopeutta. On tärkeää...
Oikeinkirjoitus osa 7: Yhdysmerkki
Yhdysmerkki eli yhdysviiva on vaakaviiva, joka on ajatusviivaa lyhyempi ja jota käytetään yhdyssanan osien välissä. Tavuviiva on samanlainen.1) Yhdysmerkkiä käytetään yhdyssanan osien välissä näin:1. a) erottamaan samoja vokaalejalinja-auto1. b) rinnasteisten...
Tutkimuksen aiheen valinta
Tutkimuksen aiheen valinta on yksi ensimmäisiä tutkimusta koskevia päätöksiä, joita tutkija joutuu tekemään. Aiheen valinta ja rajaus ei aina ole helppoa, sillä tutkijaa kiinnostava aihepiiri ei välttämättä ole tae hyvästä tutkimusaiheesta. Muutaman peruskriteerin...
Sisällönanalyysi
Sisällönanalyysi on kvalitatiivisessa tutkimuksessa käytettävä aineiston analyysitapa. Sisällönanalyysiä käytetään tekstien tai tekstimuotoon saatettujen aineistojen analysoimisessa. Siten esimerkiksi litteroidut haastattelut voidaan analysoida sisällönanalyysiä...
Oikeinkirjoitus osa 6: Sulkeet ja vinoviiva
Sulkeilla ja vinoviivalla on monenlaisia käyttötapoja erilaisissa tilanteissa. Sulkeet 1) Sulkeet erottavat irrallista lisää, joka sisältyy virkkeeseen omana virkkeenään tai virkejaksonaan. Koko joukkue (ja muistaakseni suurin osa yleisöstäkin) protestoi. 2) Sulkeilla...
Tutkimuksen eettisyys
Tutkimuksen teon aikana tutkija joutuu ottamaan huomioon useita eettiseen toimintatapaan liittyviä asioita aina aiheenvalinnasta tutkimustulosten julkaisuun. Tässä postauksessa käydään läpi muutamia tutkimuksen eettisyyteen liittyviä kysymyksiä. Tutkimuksen aiheen...
Oikeinkirjoitus osa 5: Ajatusviiva
Ajatusviiva menee monesti sekaisin yhdysmerkin kanssa. Tässä kattava katsaus siihen, miten ajatusviivaa oikein käytetään. Ajatusviiva Ajatusviiva on yhdysmerkkiä pidempi vaakaviiva. 1) Sitä käytetään joskus liittämään virkkeen jatkoksi päälausetta, joka läheisesti...
Englanti maailmankielenä haastattelutilanteessa
Tämän päivän globaalissa maailmassa englannin kielelle on muotoutunut asema ns. lingua franca-kielenä, jonka avulla on mahdollista kommunikoida hyvinkin erilaisista kieli- ja kulttuuritaustoista tulevien ihmisten kanssa. On hyvä tiedostaa, että tällainen englannin...
Spoken täyttää 4 vuotta
Vuosi on jälleen vierähtänyt, ja Spoken täyttää jo neljä vuotta! Viimeisen vuoden aikana onkin tapahtunut vaikka mitä, ja toimintamme on kehittynyt valtavasti. Automaattinen litterointipalvelu Vuoden 2017 alkupuolella aloitimme tuotekehitysprojektin koskien uuden ajan...
Oikeinkirjoitus osa 4: Kysymysmerkki, huutomerkki ja puolipiste
Kysymys- ja huutomerkki ovat tavallisia välimerkkejä, joten niiden käyttö on hyvä hallita. Puolipiste on hyödyllinen, jos sitä osaa käyttää oikein. Kysymysmerkki 1) Kysymysmerkkiä käytetään kysymysvirkkeen lopussa. Tuletko illalla kylään? Myös lauseessa, joka on...
Kulttuurisensitiivisyys osana haastattelua
Kulttuurisensitiivisyys on tärkeä osa onnistunutta haastattelua. On hyvä muistaa, että haastattelutilanteessa kohdataan aina yksilö, joka saattaa tai ei saata käyttäytyä tietyn kulttuurisen normiston mukaan riippuen hänen taustastaan. Haastattelijan on tärkeää...
Toisto kirjoittamisessa
Toisto voi olla kirjoittamisessa tehokas tyylikeino ja tarpeellista vaikkapa asian mieleenpainumisen vuoksi. Usein toisteisuus kuitenkin tuntuu lukijasta epäsujuvalta, ja tietyt toisteiset rakenteet voivat olla vaikeita ymmärtää. Tässä postauksessa käsitellään kolmea...
Haastateltavien löytäminen
Haastateltavat valikoituvat usein jostain ryhmästä tai yhteisöstä, joka on haastattelijan tai tutkijan tutkimusaiheen kautta etukäteen määrittelemää. Saadakseen haastateltavia jostakin isommasta yhteisöstä tutkijan on saavutettava ihmisten luottamus, päästävä...
Ryhmähaastattelun tekeminen
Ryhmähaastattelu on hyvä tapa kerätä aineistoa ja tietoa asioista, joissa ihmisten keskinäisestä vuorovaikutuksesta on hyötyä. Näitä aihepiirejä voivat olla esimerkiksi muistelujen kautta tapahtuvat haastattelututkimukset tai markkinointitutkimus, jossa yhteisestä...
Oikeinkirjoitus osa 3: Kaksoispiste
Yksinkertaisella välimerkillä, kaksoispisteellä, on monta käyttötarkoitusta, joita käsitellään seuraavaksi. 1) Kaksoispistettä käytetään suoraa esitystä edeltävän johtolauseen lopussa. Mikko kysyi: ”Haluatko puuroa?” 2) Sitä käytetään myös sellaisen lauseen jäljessä,...
Oikeinkirjoitus osa 2: Pilkku
Kielenhuoltoon keskittyvä toinen postauksemme käsittelee pilkkua. Oikein käytettynä pilkku helpottaa tekstin jäsentämistä ja lukemista ja lopulta ymmärtämistä, joten hyvä kirjoittaja tuntee säännöt. A) Pilkku ja lauseet Pilkulla erotetaan virkkeen eri lauseet....
Kirjoittajia on erilaisia
Kirjoittajat ovat erilaisia, eikä ole yhtä oikeaa tapaa kirjoittaa. Tyylejä on erilaisia, vaikka tekstien tyylilajit ja sanajärjestys määrittävät aina jotkin raamit kirjoituksille. Myös tekstin yleisö, kohderyhmä ja oletettu lukija määrittävät tekstin muotoa ja...
Oikeinkirjoitus osa 1: Piste ja kolme pistettä
Painiskeletko tekstisi oikeinkirjoituksen kanssa? Blogisarjamme uusin tulokas on oikeinkirjoitukseen keskittyvä teema. Tässä ensimmäisessä osassa keskitytään pisteen ja kolmen pisteen käyttötilanteisiin. Kieliasu on yleisestikin tärkeä, koska oikeinkirjoitus ja...
Haastattelukutsun muotoilu
Haastattelun kohderyhmäksi valikoituvat usein tutkijalle itselleen ennestään tuntemattomat henkilöt, minkä takia tärkeä ensivaikutelma tutkimuksesta annetaan juuri haastattelukutsussa. Mutta mitä haastattelukutsussa kannattaa ottaa huomioon? Kohderyhmä Tavoitteenasi...
Haastateltavien valinta
Haastateltavien löytäminen on usein sattumanvaraista tai yllättävää ja sopivia henkilöitä pitää tavoitella yritysten ja erehdysten kautta. Haastatteluun osallistumisen tulee perustua vapaaehtoisuuteen, joten haastateltavan ja haastattelijan välille tarvitaan...
Aineistojen yhdistäminen
On lukuisia tutkimuksia, joissa käytetään kahta tai useampaa eri aineistoa. Silloin puhutaan esimerkiksi aineistotriangulaatiosta tai yksinkertaisesti vain aineistojen yhdistämisestä. Ehkä yksi tavallisimmista aineistojen yhdistämisen tavoista on mixed methods, jossa...
Haastattelun paikat
Haastattelun tekemispaikkaa kannattaa miettiä etukäteen, vaikka joskus haastatteluun on lähdettävä spontaanisti ja sovellettava käytettävissä olevia tiloja. Haastattelun voi tehdä esimerkiksi kotona, haastattelun aihetta käsittelevässä ympäristössä, julkisella...
Haastatteluaineiston ominaisuuksia
Jo muutamalla haastattelulla saavutetaan riittävästi tutkimusaineistoa, mikä tarkoittaa määrällisesti usein muihin tutkimusaineistoihin verrattuna varsin vähäistä havaintoyksikköjen määrää. Täytyy kuitenkin muistaa, että ääniteminuuttiin mahtuu yllättävän paljon...
Haastattelun lajityypit
Haastattelu jaetaan yleensä kolmeen lajityyppiin: strukturoituun, puolistrukturoituun ja avoimeen haastatteluun kysymysten esittämistavan mukaisesti. Jokaisella näistä on omat sopivat käyttötarkoituksensa ja -tilanteensa sekä omat rajoitteensa. Strukturoitu...
Tutkimuskysymyksen muodostaminen
Voi sanoa, että hyvin rajatusta tutkimuksesta tulee yleensä myös hyvä. Toisinaan tutkimusaiheen rajaaminen tutkimuskysymykseksi on yksi tutkimuksen haastavimmista tehtävistä, sillä siihen sisältyy koko tutkimuksen idea. Ideasta tutkimuskysymykseksi Tutkimus lähtee...
Tutkimuksen sisältö
Opinnäytteet ja tutkimukset rakentuvat yleensä hyvin samalla tavalla. Sisällön ja lukujen järjestys eivät kuitenkaan ole ehdottomia, sillä niitä voi olla useampia, ne voivat olla nimetty eri tavoilla ja niitä voi jossain tapauksissa jopa jättää pois. Usein tutkimus...
Haastattelun varjopuolet
Haastattelu ei ole helpoin aineiston hankinnan muoto, vaikka se onkin yksi yleisimmistä kvalitatiivisen aineiston hankkimistavoista. Taitoja vaativa kokemus Haastattelu vaatii taitoa, joka yleensä kehittyy koulutuksen ja kokemuksen myötä. Ennen haastattelua kannattaa...
Haastattelun etuja
Haastattelu on yksi yleisimmistä kvalitatiivisen eli laadullisen tutkimuksen metodeista. Haastatteluun liittyykin paljon etuja, joiden vuoksi se varmasti onkin niin suosittu. Ihmisen tärkeys Haastatteluissa on mahdollista korostaa ihmisten merkitystä aktiivisina...
Tutkimuksen arviointi
Tiede on asioiden analysointia ja niiden kyseenalaistamista. Tiede on samaan aikaan myös toisten tutkimusten kyseenalaistamista ja kritisointia sekä niiden hyödyntämistä omassa tutkimuksessa. Jollei itse ole tarkastellut omaa tutkimustaan kriittisesti, se tuskin saa...
Tutkimus alkaa suunnitelmasta
Suunnittelu on iso osa tutkimusprosessia ja siihen kiinnitetään monta kertaa liian vähän huomiota opintojen aikana. Tutkimussuunnitelman tekeminen on edellytyksenä isoille ja vähän pienemmillekin tutkimuksille ja tutkielmille. Ilman huolellista suunnittelua voi päästä...
Lähdeviittaukset kuntoon
Miksi lähdeviittaukset ovat tärkeitä? Käyttämiinsä lähteisiin viittaaminen on tärkeää monesta syystä. Neville (2010) on listannut niistä olennaisimmat. Ensiksi viittauksien käyttö helpottaa ideoiden alkuperän selvittämistä. Erityisesti akateemisessa maailmassa on...
Kapuloita kielessä? – teksti sujuvammaksi
Kohtaamme elämässämme päivittäin useita erilaisten tekstilajien edustajia, joista jokaisella on omat piirteensä ja vakiintuneet tapansa. Kuivan analyyttisesti kirjoitettu romaani voi saada lukijan haukottelemaan ja jättämään koko lukemisen sikseen. Toisaalta taas...
Tekstin hiominen ja parannusehdotuksia
Tekstin hiominen saattaa jäädä monelta tekemättä, mutta se kannattaa. Valmis teksti voi tuntua valmiilta, mutta siitä voi saada vielä vähän paremman hiomalla sitä. Teksti sujuvoituu, tulee ymmärrettävämmäksi ja arvosanat ja arviot siitä nousevat, kun sille jaksaa...
Haastattelun purkuun liittyviä kompastuskiviä
Moni haastattelemista käsittelevä opas keskittyy haastatteluun ja sen analysointiin, mutta harva kiinnittää huomiota niiden välissä tapahtuvaan haastattelun purkuun. Haastattelun purkaminen tarkoittaa yleensä litterointia, jonka tekemisessä on hyvä muistaa ainakin...
Eri litterointityyppien käyttötarkoitukset
Tutkimusaineiston litteroinnin tarkkuusaste riippuu siitä, mikä on tutkimuksen tarkoitus ja tutkittava ilmiö, tutkimusongelma ja metodinen lähestymistapa. Jos tutkitaan keskustelun asiasisällön lisäksi sitä, miten osallistujat ilmaisevat asioita ja minkälaista on...
