Kääntäjän tarvitsemista tiedoista ja taidoista
Tässä blogikirjoituksessa keskitytään av-kääntäjän (tekstittäjän) työssään tarvitsemiin tietoihin ja taitoihin. Mitä enemmän tietoa kääntäjä saa tekstittämästään videosta jo ennen kuin hän alkaa tekstittää sitä, sen parempi tekstityksestä tulee. Näitä tietoja ovat esimerkiksi:
- videon käyttötarkoitus: missä se julkaistaan ja kenelle
- kielet, joita videolla esiintyy
- kielet, joille video halutaan tekstittää
- tekstityksen tilanneen tahon nimi, kotisivut ja erityistoiveet
- pitääkö tekstityksen olla saavutettava
- aiemmat videot / tekstitykset / sanastot aiheesta.
Jos tekstityksen tarvitsijalla on käytössään omaa sanastoa, siitäkin olisi hyvä ilmoittaa kääntäjälle. Esimerkiksi työnimikkeistä saatetaan joissakin yrityksissä käyttää vain englanninkielisiä termejä (esim. service manager eikä palvelupäällikkö). Kääntäjä ei voi tätä tietää, ellei hänelle mainita asiasta. Tämä voi johtaa siihen, että hän käyttää turhaan aikaansa oikean käännöksen miettimiseen ja tiedonhakuun, mikä ei palvele ketään.
Kääntäjä ei kuitenkaan aina saa niin paljoa etukäteistietoa, mitä onnistunut tekstittäminen edellyttäisi. Siksi on tärkeää, että kääntäjällä on hyvät tiedonhakutaidot.
Kääntäjän tiedonhakutaidot
Kääntäjä ei voi olla joka alan erikoisasiantuntija. Tällöin on hyvä voida luottaa siihen, että hän osaa etsiä tietoa. Internet on nykyajan tiedon lähde, mutta sinnekin voi hukkua. Siksi kääntäjän on hyvä olla kiinnostunut eri asioista, osata arvioida lukemansa tiedon luotettavuus ja käytettävyys ja uskaltaa heittäytyä oikeiden hakusanayhdistelmien vietäväksi. Myös luovuutta tarvitaan.
Tiedon viidakkoon ei kuitenkaan saa eksyä liian pitkäksi aikaa. Kääntäjän työtä leimaa usein kiire, minkä vuoksi päätöksiä pitää osata tehdä myös nopeasti. Jos videon tekstityksen tilannut taho ei ole liittänyt oheen mitään etukäteismateriaalia sisältöön liittyen, tieto pitää haalia kasaan itse. Kuka onkaan videolla esiintynyt henkilö? Miten hänen nimensä kirjoitetaan? Miten videoilla usein mainittuihin tahoihin, konsepteihin, henkilöihin, esineisiin ja asioihin viitataan?
Kaikki tieto ei ole saatavissa
Kiitos internetin, edellä mainitut tiedot ovat yleensä löydettävissä. Mutta ammattitaitoa on myös se, että osaa tarvittaessa pyytää apua. Kaikki tieto ei nimittäin ole aina julkista. Kun on harhaillut internetissä 50 avoimen välilehden viidakossa, voi olla hyvä idea ottaa yhteys videoon tekstityksen tilanneeseen tahoon ja kysyä ongelmakohdasta.
Tämä tosin saattaa johtaa siihen, että kääntäjä joutuu odottamaan vastausta eikä työ etene toivotunlaisesti. Siksi olisi paras, jos kaikki mahdollinen tieto olisi toimitettu kääntäjälle jo videon yhteydessä.
Uteliaisuus pelastaa monelta
Kun tekstittää monenlaisia videoita, oppii kuin vahingossa lisää sellaisista asioista, joita ei ole aiemmin miettinytkään. Muistan etsineeni tietoa eri naisasiajärjestöjen nimistä ja niiden kirjoitusasuista, islaminuskossa käytettävistä sanoista, vaelluskalojen pyydystysmenetelmistä ja vesistöjen rehevöitymisestä, katu-uskottavista slangisanoista, maataloudessa käytettävistä torjunta-aineista, nuorison koulutusmahdollisuuksista… Uskon algoritmien olevan hyvin hämillään, jos mikään hakukone yrittää muodostaa kiinnostuksen kohteideni perusteella minusta jonkinlaista käyttäjäprofiilia.
Kääntäjälle ei siis riitä pelkkä kielitaito. Tiedonhakutaitojen lisäksi tärkeitä ovat oikea sanasto, oikeakielisyys, luonteva kielenkäyttö, ja tekstittämisessä myös tiivistämisen taito, kuvan huomioon ottaminen sekä tekstityskonventioiden ja käännöstekstitysten laatusuositusten noudattaminen. Kenties tärkein piirre on kuitenkin uteliaisuus. Se kantaa pitkälle.