+358 50 339 2407 asiakaspalvelu@spoken.fi   |   Lähetä tiedostoja   |      Palvelemme normaalisti koronaepidemiasta huolimatta

Sivulauseen paikka virkkeessä

mennessä 13 elo, 2019

Tässä postauksessa käsitellään sivulauseen paikkaa virkkeessä eli käytännössä sivulauseen paikkaa päälauseeseen nähden. Päälauseet ovat kieliopillisesti täydellisiä ja itsenäisiä lauseita. Sivulauseet ovat lauseita, jotka täydentävät päälauseen merkitystä. Sivulauseet eivät voi esiintyä yksinään, vaan ne tarvitsevat päälauseen kaverikseen. Sivulauseen paikka virkkeessä voi vaihdella, ja alla esitellään eri sijaintimahdollisuudet.

Sivulause päälauseen jäljessä

Sivulauseen luontaisin paikka on päälauseen jäljessä. Tämä johtuu siitä, että sivulause on päälauseelle alisteinen ja tuo päälauseen esittämään asiaan jotain uutta tietoa. Päälauseen ollessa ennen sivulausetta lukija saa tietää tärkeimmän asian ensin, mikä helpottaa tekstin ymmärtämistä. Esimerkeissä sivulauseet on kursivoitu.

  • Mikkosen perheellä oli mukava retki, vaikka eväät loppuivat kesken.
  • Pitkän virkkeen pääasia voi jäädä ymmärtämättä, jos virkkeen rakenne on liian monimutkainen.
  • En näe parkkipaikalla miestä, jonka piti tulla hakemaan minua.

Sivulause päälauseen edellä

Sivulause voi sijaita myös ennen päälausetta. Vaikka sivulause on päälauseelle alisteinen, tiettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta on kieliopillisesti täysin oikein laittaa sivulause ennen päälausetta. Tällainen virkerakenne tuo vaihtelua tekstin rakenteeseen, kun sitä käyttää yhdessä päälauseen ensin esittävien virkkeiden kanssa. Virkerakenteen vaihtelu tuo tekstiin elävyyttä ja tekee siitä kiinnostavampaa lukea.

  • Vaikka Mikkosilla oli ollut retkellä mukavaa, iltapäivällä heidän piti jo lähteä kotiin.
  • Jos virkkeen rakenne on liian monimutkainen, virkkeen pääasian voi esittää usealla virkkeellä.
  • *Ei mahdollinen: Jonka piti tulla hakemaan minua, en näe parkkipaikalla miestä.

Sivulauseet päälauseen ympärillä

Virke voi olla rakenteeltaan myös sellainen, että sekä päälauseen edellä että sen jäljessä on sivulause. Tällainenkin virke on kieliopillisesti hyväksyttävä. Ymmärrettävyyden varmistamiseksi tällaisen virkkeen sivu- ja päälauseiden kannattaa olla suhteellisen lyhyitä ja helposti ymmärrettäviä.

  • Vaikka aurinko paistoi koko päivän, kukaan ei polttanut ihoaan, koska aurinkorasvaa käytettiin paljon.

Kiilalauseet

Kiilalauseet ovat lauseita, jotka sijaitsevat toisen lauseen keskellä. Usein kiilalause on päälauseen katkaiseva sivulause, mutta se voi olla myös sivulauseen katkaiseva sivulause. Kiilalauseet katkaisevat toisen lauseen esittämän ajatuksen ja tekevät virkkeestä helposti vaikeaselkoisen. Lyhyt kiilalause rakenteeltaan muuten selkeässä virkkeessä ei kuitenkaan automaattisesti haittaa tekstin ymmärtämistä. Kirjoittajan kannattaa miettiä, onko virke kiilalauseen kanssa ymmärrettävä, vai kaipaako virkerakenne muokkaamista. Vaikeasti ymmärrettävät kiilalauseen sisältävät virkkeet kannattaa muuttaa sellaiseen muotoon, että kiilalauseen esittämä asia siirretään sivulauseeksi virkkeen alkuun tai loppuun. Esimerkeissä kiilalauseet on alleviivattu ja sivulauseet kursivoitu.

  • Liikuntasalin käyttäjä, joka siivoaa jälkensä, on tervetullut toistekin.
  • Bloggaajan, joka ei oikolue kirjoittamaansa, tekstejä on vaikea ymmärtää.  > Bloggaajan tekstejä on vaikea ymmärtää, jos hän ei oikolue niitä.
  • Jos retkieväät, jotka isä pakkasi meille mukaan, eivät riitä, meidän on tehtävä niitä lisää. > Meidän on tehtävä lisää eväitä, jos isän meille mukaan pakkaamat eväät eivät riitä.

Sivulauseen paikka virkkeessä voi siis vaihdella paljonkin. Monipuolisten virkerakenteiden taitava käyttäminen on yksi kirjoittajan keino pitää tekstinsä kiinnostavana ja vangita lukija tekstin äärelle sen loppuun saakka.

Lue lisää:

Terho Itkonen & Sari Maamies 2009. Uusi kieliopas. Kiilalauseet, s. 91–92. Helsinki: Tammi.

Sari Maamies 1995. Pilkku. Teoksessa Kielikello 3/1995

Asta Virtaniemi 1992. Kiiloja ja sokkeloita. Säädöskielen virke- ja lauserakenteen ongelmia. Teoksessa Kielikello 4/1992.