Vinkit tekstin ymmärrettävyyden parantamiseen, osa 2

Tekstin ymmärrettävyyteen vaikuttavat postaussarjan ensimmäisessä osassa käsiteltyjen aiheiden – informaatiorakenteen ja virkkeiden selkeyden – lisäksi sanavalinnat. Kun tekstiä kirjoittaa aiheeseen perehtymättömälle lukijalle, mahdollisen ammattislangin ja -sanaston käyttämistä kannattaa harkita tarkkaan. Toinen ymmärrettävyyttä helposti heikentävä piirre on runsas substantiivityylin käyttö.

Kohderyhmälle sopiva sanasto

Lukijan on helpompi ymmärtää tekstissä esitetyt tiedot ja tarvittaessa toimia niiden osoittamalla tavalla, kun sanaston ymmärtäminen ei vaadi erityisiä pohjatietoja. Jos teksti vilisee sanoja, jotka eivät välttämättä aukea aiheeseen perehtymättömälle lukijalle, niitä on ehkä syytä muokata. Pohdi esimerkiksi sanoja reboottaus, WLAN ja appi: vaikka kyseiset sanat aukeavat IT-alan ammattilaisille ja erityisesti nuoremmalle väestölle, monessa tilanteessa uudelleenkäynnistys, langaton lähiverkko ja sovellus ovat kuitenkin parempia vaihtoehtoja.

Erityisesti IT-alan sanastosta on keskusteltu runsaasti viime vuosina. Alan sanaston selkeyttämiseksi on käynnistetty Tietotekniikan termitalkoot -nimellä kulkeva projekti, jossa kootaan listaa suomen- ja ruotsinkielisistä IT-alan sanoista ja niiden konkreettisemmista vastineista. Kirjoittajan kannattaa tarpeen mukaan hyödyntää esimerkiksi Sanastokeskuksen ylläpitämää TEPA-termipankkia, josta löytyy sanakirjoja ja tietotermikantoja IT-alan lisäksi esimerkiksi kiinteistö-, opetus-, rahoitus- ja ympäristöalojen sanastoista. Tietokannasta löytyvät yleiskieliset selitykset saattavat palvella kohderyhmää paremmin kuin alan perussanasto.

Verbityyli abstraktin substantiivityylin korvaajana

Erityisesti suunnittelukielessä hyödynnetään usein niin kutsuttua substantiivityyliä, jolla käsitellystä aiheesta luodaan abstraktimpi vaikutelma. Näin korostetaan sitä, että asia tosiaan on vasta suunnitteluasteella. Substantiivityyliselle tekstille ominaista on esimerkiksi se, että verbeistä johdetut teonnimet ja abstraktit suhdeverbit korvaavat konkreettisemman verbin ja substantiivin.

Tyypillisiä verbeistä johdettuja teonnimiä ovat esimerkiksi –minen-loppuiset sanat, kuten suorittaminen, suunnitteleminen, valitseminen ja edistäminen. Runsas teonnimien käyttö saattaa heikentää tekstin konkreettisuutta ja näin myös ymmärrettävyyttä. Usein teonnimen yhteydessä esiintyy niin kutsuttuja suhdeverbejä, kuten aiheuttaa, edellyttää, riippuu ja tapahtuu. Tällaiset epätäsmälliset verbit tekevät tekstistä helposti turhan abstraktin ja häivyttävät asioiden yhteyksiä ja merkityksiä.

Kirjoittajan on hyvä pohtia, voisiko tekstiä muokata verbityylisemmäksi korvaamalla suhdeverbit konjunktioilla ja teonnimet konkreettisemmilla vaihtoehdoilla, kuten persoonamuotoisella verbillä. Vertaa seuraavia esimerkkejä:

Teonnimi + suhdeverbi (substantiivityyli): Remontin sujuva aloitus edellyttää asukkaiden suorittamaa keittiön ja märkätilojen tyhjentämistä kaikesta irtaimistosta.

Verbi + konjunktio (verbityyli): Jotta remontti alkaisi sujuvasti, asukkaiden täytyy tyhjentää keittiö ja märkätilat kaikesta irtaimistosta.

Verbityylin käyttäminen voi olla avainsana tekstin epäselvyyden ja monitulkintaisuuden kitkemisessä, sillä se selkeyttää asioiden välisiä suhteita ja tekee tekstistä konkreettisemman. Kirjoittajan onkin syytä pohtia, hyötyisikö kohderyhmä verbityylisemmästä ilmaisutavasta. Oikeanlaisen ilmaisutavan löytämiseen kannattaa uhrata hieman aikaa, jotta lukija erottaa tekstistä olennaisimman sisällön ja osaa tarvittaessa toimia sen mukaan.

Lue lisää:

• Iisa, Katariina (1997): Kirjoittaja ja tekstin ymmärrettävyys. Kielikello 3/1997.
• Iisa, Katariina ym. (1998): Tekstintekijän käsikirja. 2. painos. Helsinki: Yrityskirjat.
• Tietotekniikkasanasto selkokielellä
• Tietotekniikan termitalkoot