mennessä Suvi Glasbergen | loka 31, 2016
Lähdeviittaukset kuntoon Miksi lähdeviittaukset ovat tärkeitä? Käyttämiinsä lähteisiin viittaaminen on tärkeää monesta syystä. Neville (2010) on listannut niistä olennaisimmat. Ensiksi viittauksien käyttö helpottaa ideoiden alkuperän selvittämistä. Erityisesti...
mennessä Jukka Mettovaara | loka 25, 2016
Kapuloita kielessä? – teksti sujuvammaksi Kohtaamme elämässämme päivittäin useita erilaisten tekstilajien edustajia, joista jokaisella on omat piirteensä ja vakiintuneet tapansa. Kuivan analyyttisesti kirjoitettu romaani voi saada lukijan haukottelemaan ja jättämään...
mennessä Liisa Näpärä | loka 17, 2016
Tekstin hiominen ja parannusehdotuksia Tekstin hiominen saattaa jäädä monelta tekemättä, mutta se kannattaa. Valmis teksti voi tuntua valmiilta, mutta siitä voi saada vielä vähän paremman hiomalla sitä. Teksti sujuvoituu, tulee ymmärrettävämmäksi ja arvosanat ja...
mennessä Liisa Näpärä | syys 13, 2016
Haastattelun purkuun liittyviä kompastuskiviä Moni haastattelemista käsittelevä opas keskittyy haastatteluun ja sen analysointiin, mutta harva kiinnittää huomiota niiden välissä tapahtuvaan haastattelun purkuun. Haastattelun purkaminen tarkoittaa yleensä litterointia,...
mennessä Jukka Mettovaara | elo 30, 2016
Eri litterointityyppien käyttötarkoitukset Tutkimusaineiston litteroinnin tarkkuusaste riippuu siitä, mikä on tutkimuksen tarkoitus ja tutkittava ilmiö, tutkimusongelma ja metodinen lähestymistapa. Jos tutkitaan keskustelun asiasisällön lisäksi sitä, miten...
mennessä Liisa Näpärä | elo 9, 2016
Tiedonhakutaidot tutkimuksen tekemisessä Ilman tiedonhakutaitoja ei voi suorittaa seminaareja tai kirjoittaa esseitä, saati sitten laatia opinnäytteitä tai tutkimuksia, jotka ovat uskottavia tiedeyhteisön silmissä. Mitä lähteitä käyttää? Tutkimusta tehtäessä on...