Kapuloita kielessä? – teksti sujuvammaksi

kirjoittanut 25 loka, 2016

Kohtaamme elämässämme päivittäin useita erilaisten tekstilajien edustajia, joista jokaisella on omat piirteensä ja vakiintuneet tapansa. Kuivan analyyttisesti kirjoitettu romaani voi saada lukijan haukottelemaan ja jättämään koko lukemisen sikseen. Toisaalta taas runoksi rustattu väitöskirja herättäisi lähinnä hilpeyttä eikä ainakaan antaisi kirjoittajasta kuvaa vakavasti otettavana tieteentekijänä.

Kun kirjoittaa siis vaikkapa tieteellistä artikkelia, kirjoittajan tavoitteena lienee useimmiten esitellä esimerkiksi tutkimustuloksiaan ja pohtia niiden merkitystä tai luoda katsaus olemassa olevaan tutkimuskirjallisuuteen. Tällaisissa teksteissä käytetään asiatyyliä. Asiatyyliset tekstit välittävät tietoa, ja niiden tulisi tehdä se mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti, selkeästi ja tehokkaasti. Jotta tämä onnistuu, esimerkiksi sanaston ja kielen yleensäkin on oltava neutraalia ja huomaamatonta, jotta lukijan huomio ei kiinnity siihen sisällön sijasta.

Tässä muutamia neuvoja, joiden avulla saa asiatekstiin sujuvuutta ja välttää vaikutelman kapulakielestä. Eikä lukeminen tunnu Rubikin kuution ratkaisemiselta!

Yksinkertaisuus

Älä kirjoita liian monimutkaisesti vain siksi, että se kuulostaa ”virallisemmalta”. Esimerkiksi lauseenvastikkeita (kuten tehdäkseen, tehden, tehdessä jne.) kannattaa käyttää säästeliäästi, sillä samat asiat voi ilmaista aivan yhtä hyvin sivulauseilla. Nyrkkisäännöksi sopii se, että esittää asiat samalla tavalla kuin puheessakin. Arkista puhekieltä ei tietenkään tule kirjoittaa, mutta virkerakenteet saavat muistuttaa puhekielen rakenteita. Tässä esimerkki (lähde: Kielitoimiston ohjepankki):

Bottas tuli maaliin ensimmäisenä Rosbergin ollessa seitsemäs.

Tehdessä-muoto ilmaisee sitä, että lauseenvastikkeen kuvaama toiminta tapahtuu samaan aikaan kuin pääverbin. Esimerkkilauseessa kuitenkin on kyse tilanteesta, joka tapahtuu ajallisesti myöhemmin. Tällaisissa tapauksissa kannattaa selvyyden vuoksi käyttää muuta rakennetta, esimerkiksi näin:

Bottas tuli maaliin ensimmäisenä, ja Rosberg oli seitsemäs.

Vältä muoti-ilmauksia

Muoti-ilmauksella tarkoitetaan kaavamaisia, epätäsmällisiä ja kliseisiä ilmauksia, jotka yleensä vain pidentävät tekstiä mutteivät tuo siihen mitään uutta. Ne eivät ole sinänsä väärin, mutta jos sellaisia vilisee tekstissä, ne saattavat haitata ilmaisun täsmällisyyttä ja alkaa häiritä lukijaa. Esimerkiksi rakenteita suorittaa X ja jonkun toimesta ~ taholta näkee nykyään usein, vaikka saman asian voi ilmaista paljon konkreettisemminkin. Esimerkiksi:

Ilmastointikanavien puhdistus suoritetaan kiinteistöhuollon toimesta ensi viikolla.

Paremmin: Kiinteistöhuolto puhdistaa ilmastointikanavat ensi viikolla.

Suorittaa-sanan yhteydessä puhutaankin usein ”substantiivitaudista”. Se merkitsee sitä, että esimerkiksi siivous suoritetaan tai tarkastus tapahtuu. Lauseen verbeillä itsellään ei siis ole merkityssisältöä, vaan se on siirtynyt substantiiviin, ja verbi on ikään kuin tyhjä. Tällä tavalla tekstistä tulee hyvin jäykkää ja paperinmakuista. Suomi on verbikieli; onkin mukavampi sanoa, että joku siivoaa tai joku tarkastaa. Näitä sanoja ei tietenkään voi joka tilanteessa korvata, mutta jos niitä huomaa käyttävänsä usein, kannattaa pohtia, voisiko asian ilmaista toisin.

Muita esimerkkejä muoti-ilmauksista ja vaihtoehtoja niille ovat vaikkapa seuraavat:

tästä johtuen vs. tämän vuoksi ~ tämän ansiosta
teimme ehdotuksen asiaa koskien vs. teimme asiaa koskevan ehdotuksen
laajan kokemuksen omaava henkilö vs. henkilö, jolla on laaja kokemus
tahtotila vs. tahto ~ halu ~ pyrkimys

Oikoluku

Kaikki tekevät kirjoittaessaan virheitä, jopa kirjoittamisen ammattilaiset. Saattaa olla myös, että vaikka aihe olisikin kirjoittajalle itselleen selvä, sitä voi olla vaikea muotoilla niin, että muutkin ymmärtävät. Yksinkertaisimpien lyöntivirheiden kohdalla auttaa tekstinkäsittelyohjelman oikolukutoiminto, mutta rakennetason ongelmien löytämiseksi teksti kannattaa luettaa myös ihmisellä, esimerkiksi ammattimaisella kielentarkistajalla. Hän näkee tekstin tuorein silmin ja osaa kertoa, jos jotkin kohdat ovat epäselviä ja kaipaavat hiomista.

Lähteitä ja apua kirjoittajalle:

  • Kotimaisten kielten keskus
  • Kielitoimisto kehittää ja ohjaa suomen yleiskieltä mutta myös neuvoo kielenhuoltoon liittyvissä asioissa esimerkiksi neuvontapuhelimessa. Kielitoimistolla on myös verkossa toimiva ohjepankki, josta voi etsiä vastauksia kieli- ja nimistökysymyksiin. Kielitoimiston sanakirja antaa tietoa nykysuomen sanojen merkityksistä, käytöstä ja tyylisävyistä sekä taivutuksesta ja oikeinkirjoituksesta.

  • Kielijelppi
  • Helsingin yliopiston kielikeskuksen ylläpitämä verkkopalvelu akateemisen viestinnän avuksi.

  • Kirjoittajan ABC-kortti
  • Apua muun muassa tekstin- ja kielenhuoltoon. Sisältää myös harjoituksia.