mennessä Suvi Glasbergen | syys 12, 2017
Haastattelukutsun muotoilu Haastattelun kohderyhmäksi valikoituvat usein tutkijalle itselleen ennestään tuntemattomat henkilöt, minkä takia tärkeä ensivaikutelma tutkimuksesta annetaan juuri haastattelukutsussa. Mutta mitä haastattelukutsussa kannattaa ottaa huomioon?...
mennessä Liisa Näpärä | elo 9, 2017
Haastateltavien valinta Haastateltavien löytäminen on usein sattumanvaraista tai yllättävää ja sopivia henkilöitä pitää tavoitella yritysten ja erehdysten kautta. Haastatteluun osallistumisen tulee perustua vapaaehtoisuuteen, joten haastateltavan ja haastattelijan...
mennessä Liisa Näpärä | kesä 16, 2017
Aineistojen yhdistäminen On lukuisia tutkimuksia, joissa käytetään kahta tai useampaa eri aineistoa. Silloin puhutaan esimerkiksi aineistotriangulaatiosta tai yksinkertaisesti vain aineistojen yhdistämisestä. Ehkä yksi tavallisimmista aineistojen yhdistämisen tavoista...
mennessä Liisa Näpärä | touko 30, 2017
Haastattelun paikat Haastattelun tekemispaikkaa kannattaa miettiä etukäteen, vaikka joskus haastatteluun on lähdettävä spontaanisti ja sovellettava käytettävissä olevia tiloja. Haastattelun voi tehdä esimerkiksi kotona, haastattelun aihetta käsittelevässä...
mennessä Liisa Näpärä | huhti 26, 2017
Haastatteluaineiston ominaisuuksia Jo muutamalla haastattelulla saavutetaan riittävästi tutkimusaineistoa, mikä tarkoittaa määrällisesti usein muihin tutkimusaineistoihin verrattuna varsin vähäistä havaintoyksikköjen määrää. Täytyy kuitenkin muistaa, että...
mennessä Liisa Näpärä | huhti 12, 2017
Haastattelun lajityypit Haastattelu jaetaan yleensä kolmeen lajityyppiin: strukturoituun, puolistrukturoituun ja avoimeen haastatteluun kysymysten esittämistavan mukaisesti. Jokaisella näistä on omat sopivat käyttötarkoituksensa ja -tilanteensa sekä omat rajoitteensa....
