Haastatteluaineiston ominaisuuksia

kirjoittanut 26 huhti, 2017

Jo muutamalla haastattelulla saavutetaan riittävästi tutkimusaineistoa, mikä tarkoittaa määrällisesti usein muihin tutkimusaineistoihin verrattuna varsin vähäistä havaintoyksikköjen määrää. Täytyy kuitenkin muistaa, että ääniteminuuttiin mahtuu yllättävän paljon tekstiä, joten tutkimusaineistoa kertyy jo yhdessä haastattelussa huomattava määrä. Haastattelujen vaativuuden vuoksi niiden tekeminen vaatii usein paljon aikaa, joten niiden aineistollista merkitysvoimaa ei voi vähätellä.

Vastauksien monimuotoisuus

Vaikka haastattelija etsiikin vastauksia kysymyksiinsä ja tutkimusasetelmansa mukaisiin tarkoituksiin, hän ei voi saada vain yhtä oikeaa vastausta haastateltaviltaan. Varsinaisia oikeita tai vääriä vastauksia haastattelukysymyksiin ei ole, vaan kyse on kysymysten tulkitsemisesta haastateltavan merkitysmaailman mukaisina asioina.

Vastausten ainutlaatuisuus

Jokainen haastateltava voi pitää omaa tarinaansa ainutlaatuisena, mutta usein laajemmassa tarkastelussa yksilöiden kokemuksista tulee saman yhteiskunnallisen ilmiön tarinankertojia. Tutkija pystyy aineiston perusteella tarkastelemaan ilmiötä useiden eri näkökulmien pohjalta, jos jokainen yksilön kertomusta pidetään ainutlaatuisena.

Aineiston yleistettävyys

Riittävän suurella haastattelumäärällä voi saada selville kokonaisen sukupolven tai ammattiryhmän kokemuksia, koska ihmisten kokemukset eivät loppuen lopuksi ole niin kaukana toisistaan yksilötason kokemuseroista huolimatta. Pienen otoksen haastatteluaineistoja ei kuitenkaan voi yleistää kattamaan koko väestöön niiden moniäänisen luonteen vuoksi.

Lähdekriittisyyden huomiointi

Jokaisen haastateltavan kertomus on tärkeä osa tutkimuksen aineistoa. Siitä huolimatta tutkija ei saa unohtaa lähdekriittisyyttä käyttäessään haastatteluaineistoa tutkimuksessa. Esimerkiksi arkoja aiheita saatetaan kaunistella, eikä epäsopivista aiheista haluta kertoa kaikkea. Haastateltava tietää, että tutkimuksessa pyritään johonkin päämäärään, joten hän saattaa vastata omien tutkimusasetelmaan liittyvien oletuksiensa mukaisella tavalla vääristäen samalla todellisia mielipiteitään ja kokemuksiaan. Tarkistamalla haastatteluaineistossa esiintyviä faktoja saadaan parempaa tutkimusaineiston luotettavuutta ja parannetaan tutkimuksen uskottavuutta.

Aineiston sitominen kontekstiin

Tutkimusaineisto ei koskaan ole muusta kontekstistaan irrallinen ote, vaan se on syntynyt johonkin kontekstiin. Joissain tutkimusotteissa aineistoa pyritään analysoimaan erillään muista konteksteista, mutta siitä huolimatta se ei ole syntynyt tyhjiössä eikä tyhjiöön. Harvoin tutkimusaineiston syntykontekstin huomioimista pystyy edes täysin välttämään. Haastatteluaineisto on kuitenkin lopulta otos jonkin yhteiskunnallisen ilmiön tulkinnasta.

Lähteet:

  • Alasuutari, Pertti 2011. Laadullinen tutkimus 2.0. Tampere: Vastapaino
  • Holstein, James & Gubrium, Jaber 2003. Inside Interviewing: New Lensens, New Concerns. Teoksessa James Holstein & Jaber Gubrium (edit.) Inside interviewing: New Lensens, New Concerns. 3–30. Thousand Oaks: Sage Publications.
  • Saaranen-Kauppinen, Anita & Puusniekka, Anna 2006. KvaliMOTV – Menetelmäopetuksen tietovaranto [verkkojulkaisu].