Haastateltavien valinta

kirjoittanut 9 elo, 2017

Haastateltavien löytäminen on usein sattumanvaraista tai yllättävää ja sopivia henkilöitä pitää tavoitella yritysten ja erehdysten kautta. Haastatteluun osallistumisen tulee perustua vapaaehtoisuuteen, joten haastateltavan ja haastattelijan välille tarvitaan luottamusta ja avoimuutta.

Kenellä tieto on?

Haastatteluun valituilla henkilöillä on jotain erityistietämystä haastattelijaa kiinnostavasta aiheesta. Haastateltavat on valittava nimenomaan sen perusteella, kenellä on tietoa haastattelun aiheesta.

Galluppien kaltaiset satunnaisotokset kadun kulmilla voivat toimia joissakin tapauksissa, mutta tutkimussuunnitelmassa usein on etukäteen mietitty haastateltaville joitain yhdistäviä tekijöitä, kuten ikä, ammattiryhmä, koulutustausta, kiinnostus tai asiantuntemus tutkimusaiheesta. Toisinaan haastateltavien taustat voivat olla hyvinkin erilaisia, mutta heillä on aina jokin yhdistävä tekijä.

Näennäisesti samaan kategoriaan tai ryhmään kuuluvilla henkilöillä on paljon henkilökohtaisia kokemuksia, jotka voivat olla esimerkiksi yhteistä ammattiryhmää merkityksellisempiä tekijöitä haastatteluun valinnalle.

Esimerkiksi opiskelijat ovat kokonaisuudessaan hyvin laaja haastatteluryhmä, mutta heitä yhdistää sama mahdollisesti samansuuntainen ikäryhmä, elämäntilanne, oppilaitos, koulutusohjelma tai opetustilanne. Haastatteluun voidaan valita esimerkiksi ensimmäisen vuoden opiskelijoita tai kaikki yhteen koulutusohjelmaan kuuluvat opiskelijat. Toisaalta haastatteluaihe voi koskea myös opiskelijoiden kiinnostuksen kohteita tai asenteita esimerkiksi harrastuksia kohtaan, jolloin opiskelualalla tai iällä ei ole merkitystä.

Näistä opiskelijoihin liittyvistä ryhmistä tai kategorioista muodostuu joka kerta erilainen haastateltavien joukko, vaikka osa opiskelijoista edelleen kuuluisikin kaikkiin mainittuihin kategorioihin. Opiskelijoiden kiinnostukset tai elämänkokemukset voivat olla hyvinkin vaihtelevia myös samassa kategoriassa, jolloin aineistoon saadaan monimuotoisuutta näiden kautta.

Haastateltavien löytäminen

Jo yhdellä tai kahdella haastattelukontaktilla voi päästä kiinni tutkimastaan aiheesta, jos vain lähestyy osaa lähestyä oikeita henkilöitä. Haastateltavat voivat löytyä omista kontakteista ja hyvin vaivattomasti. Joskus kuitenkin sopivien haastateltavien löytämiseksi on tehtävä paljon töitä ja hyödynnettävä eri kanavia niiden hankkimiseen.

Haastateltavia on hankalaa saada, jos aihe on sensitiivinen tai tutkija ei ole osa tutkittavaa yhteisöä. Luottamuspula ja toisen osapuolen ymmärryksen puute aiheuttavat epäluuloa, kun tuntematon henkilö haluaa tehdä haastattelun esimerkiksi päihteisiin tai sairauksiin liittyen. Näihin liittyy eettisten kysymysten lisäksi myös kysymykset, keitä pitäisi tutkijana lähestyä saadakseen haastateltavia ylipäätään.

Aina haastateltavia ei saa yrityksistä huolimatta riittävästi, jolloin on lähdettävä kokeilemaan uusia kanavia ja uusia kontaktihenkilöitä. Pienistä yhteisöistä ja sensitiivisistä aiheista on vaikeaa saada haastateltavia, jolloin voi olla jopa tarvetta muuttaa tutkimusasetelmaa.

Valintojen perustelu

Haastateltavien valinta on perusteltava tutkimuksessa sekä kuvattava yleisellä tasolla, minkälaiseksi haastatteluotos lopulta muodostui. Haastateltavien valinnassa on tärkeää, että haastateltavalla on jotain annettavaa aiheeseen liittyen. Joskus aiheen asettelu, haastattelukysymykset tai haastateltavien valinnat eivät tuota haastattelijan kannalta haluttua lopputulosta ja haastattelujen sisältö vaikuttaa menevän ohi aiheen. Näiden harhapolkujenkin kautta voidaan silti saada arvokasta tietoa, vaikka se ei alun perin ollut tarkoitus.

Lähteet:

  • Tuomi, Jouni & Sarajärvi, Anneli 2009. Laadullinen tutkimus ja sisällön analyysi. 5. painos. Helsinki: Tammi.