Kiilalause on sivulause, joka sijoittuu toisen lauseen sisään ja erotetaan siitä molemmin puolin pilkuilla, sulkeilla tai ajatusviivoilla. Esimerkiksi: ”Raportti, jonka tiimi laati viime viikolla, lähetettiin asiakkaalle eilen.” Tässä virkkeessä jonka tiimi laati viime viikolla on kiilalause, joka katkaisee päälauseen ja on erotettu pilkuilla sen molemmilta puolilta.
Mikä kiilalause on
Kiilalause on sivulause, joka sijaitsee toisen lauseen keskellä. Useimmiten kiilalause katkaisee päälauseen, mutta se voi katkaista myös toisen sivulauseen. Kielitoimiston ohjepankki kuvaa kiilalauseita sivulauseiksi, jotka erottavat lauseen pääasian esittävät sanat toisistaan. Käytännössä kiilalause kiilaa sellaisten sanojen väliin, jotka liittyvät kiinteästi toisiinsa, kuten subjektin ja predikaatin väliin.
Kiilailmaus on kiilalausetta laajempi käsite. Ison suomen kieliopin mukaan parenteettinen lisäys eli parenteesi voi olla minkä muotoinen tahansa: kokonainen lause, yksittäinen sana tai pidempi jakso. Kiilalause on siis kiilailmauksen alalaji, joka sisältää aina predikaatin. Esimerkiksi virkkeessä ”Kokous pidettiin (poikkeuksellisesti) etänä” sulkeissa oleva sana on kiilailmaus muttei kiilalause, koska siitä puuttuu predikaatti.
Miten kiilalause erotetaan muusta virkkeestä
Kiilalause erotetaan ympäröivästä virkkeestä aina molemmin puolin samalla välimerkillä. Tavallisin tapa on käyttää pilkkuja. Pilkkusäännöt edellyttävät, että päälauseen ja sivulauseen raja merkitään selvästi, ja tämä koskee myös kiilalauseen molempia päitä.
Seuraavat kolme itse laadittua kiilalause-esimerkkiä havainnollistavat eri merkintätapoja:
- Pilkut: ”Asiakas, joka oli tilannut palvelun maanantaina, sai valmiin työn keskiviikkona.”
- Sulkeet: ”Uusi ohjeistus (joka astui voimaan vuoden alussa) koskee kaikkia yksiköitä.”
- Ajatusviivat: ”Hankkeen vetäjä, joka vastasi myös budjetista, esitteli tulokset hallitukselle.”
Pilkut ovat näistä selvästi yleisin ratkaisu. Sulkeet sopivat tilanteisiin, joissa lisäys on luonteeltaan selvästi sivuhuomautus. Ajatusviivoja käytetään harvemmin, mutta ne korostavat lisäystä pilkkuja voimakkaammin. Olennaista on, että valittua merkkiä käytetään johdonmukaisesti lisäyksen molemmilla puolilla: aloittavaa ajatusviivaa ei saa korvata pilkulla eikä päättävää merkkiä saa jättää pois.
Yleisin virhe kiilalauseen merkinnässä
Yleisin virhe on, että kiilalauseen jälkeinen erotusmerkki puuttuu. Kirjoittaja muistaa merkitä kiilalauseen alun pilkulla mutta unohtaa pilkun sen lopusta, kun päälause jatkuu. Tämä vaikeuttaa virkkeen jäsentämistä ja voi jopa muuttaa merkitystä.
Vertaa kahta virkettä: ”Täällä työskentelee leipuri, joka paistaa pullat, ja kolme apulaista” tarkoittaa eri asiaa kuin ”Täällä työskentelee leipuri, joka paistaa pullat ja kolme apulaista.” Jälkimmäisessä puuttuva pilkku liittää apulaiset paistettavien joukkoon. Sama johdonmukaisuusvaatimus koskee sulkeita ja ajatusviivoja: jos avaat, myös suljet.
Milloin kiilalause kannattaa purkaa omaksi virkkeekseen
Kielitoimiston ohjepankin mukaan kiilalauseet häiritsevät eniten silloin, kun ne ovat pitkiä, peräkkäisiä tai sisäkkäisiä. Lyhyt kiilalause muuten selkeässä virkkeessä ei yleensä haittaa luettavuutta.
Pitkän kiilalauseen voi purkaa kolmella tavalla: siirtää sen virkkeen alkuun tai loppuun toisentyyppisenä sivulauseena, muuttaa sen omaksi virkkeekseen tai pilkkoa koko virke lyhyemmiksi osiksi. Näin lukijan ei tarvitse pitää mielessään lauseen alkua pitkän katkaisun yli.
Kielentarkistus Spokenilta
Kiilalauseiden oikea merkintä on vain yksi osa sujuvaa tekstiä. Me Spokenilla tarkistamme tekstisi kieliopin, oikeinkirjoituksen ja rakenteen, jotta viestisi välittyy selkeästi. Kielentarkistuspalvelumme perustuu kielitieteen ammattilaisten ja natiivipuhujien osaamiseen, ja kaikki projektit käyvät aina ihmisen käsien kautta.
Haluatko varmistaa, että tekstisi on virheetön ja helppolukuinen? Ota yhteyttä, niin lähetämme tarjouksen 24 tunnin kuluessa.
