Tutkimuskysymyksen muodostaminen

Voi sanoa, että hyvin rajatusta tutkimuksesta tulee yleensä myös hyvä. Toisinaan tutkimusaiheen rajaaminen tutkimuskysymykseksi on yksi tutkimuksen haastavimmista tehtävistä, sillä siihen sisältyy koko tutkimuksen idea.

Ideasta tutkimuskysymykseksi

Tutkimus lähtee liikkeelle jostakin ideasta, jota halutaan tutkia. Usein ideat syntyvät arkielämän havaintojen ja niistä kumpuavan ihmettelyn perusteella.

Tutkimusaiheen tulee olla riittävän suppea, mutta mikä tahansa pieni yksityiskohta ei ole vielä riittävä muodostamaan tutkimusta. Tutkimusidean pohjalta hahmotellaan jokin aiheeseen sopiva kysymys, johon halutaan saada vastaus tutkimuksen avulla. Kysymyksen tulee olla selkeä ja monella tavalla tarkka.

Tutkimuskysymys kertoo, mitä tutkimuksessa tehdään, miten ja mistä näkökulmasta. Tutkimuskysymystä tarkennetaan tarvittaessa lisäkysymyksillä, jotka täsmentävät pääkysymystä ja kertovat samalla tutkimusaiheen rajauksesta.

Teoria antaa kysymykselle raamit

Tutkimuskysymys keskittyy yleensä vain yhteen ilmiöön ja kiinnittää tutkimuksen tieteenalakohtaiseen tutkimuksen tekemisen tapaan.

Tutkimuskysymykset kiinnittyvät paradigmoihin ja teorioihin, joilla on omat tieteenalakohtaiset perinteensä. Teoriat voivat olla hyvin filosofiseen tasoon tai käytännönläheiseen tasoon pohjautuvia, joten eri teorioilla on hyvin vaihtelevia kysymyksen asettelemisen tapoja. Perusperiaatteena tutkimuskysymys tai tutkimusongelma on kuitenkin aina määritelty osaksi tutkimusta, jotta tutkimus saa tieteellisen ominaispiirteensä.

Aineisto vastaa tutkimuskysymykseen

Aineisto määrittää tutkimuskysymystä ja tutkimuskysymys määrittää aineistoa. Niiden tulee olla linjassa toistensa kanssa, sillä aineiston tehtävänä on vastata tutkimuskysymykseen. Aineisto valitaan kysymykseen sopivalla tavalla, tai joskus tutkimuskysymys muotoillaan suoraan hankitun aineiston pohjalta.

Tutkimuskysymyksen muuttaminen

Tutkimuskysymystä voi muuttaa joissain tapauksissa tutkimusprosessin aikana, jotta aineisto ja tulokset toimivat tutkimuksen kannalta loogisesti. Tutkimuskysymyksen muuttamisessa on kyse myös eettisistä valinnoista, joten sen muuttaminen ei ole aina mahdollista.

Tutkimuskysymyksen muuttaminen tutkimusprosessissa on kvalitatiivisessa tutkimuksessa joustavampaa kuin kvantitatiivisessa tutkimuksessa, jossa sitä ei pidetä yleensä sallittuna tutkimusasetelmien luonteen vuoksi. Mikäli kvalitatiivisessa tutkimuksessa päätyy muuttamaan tutkimuskysymystä, muutosprosessin kuvaaminen osaksi tutkimusprosessia on tarpeellista.

Lähteet:

• Hirsjärvi, Sirkka & Remes, Pirkko & Sajavaara, Paula 2009. Tutki ja kirjoita. Helsinki: Tammi.
• Kananen, Jorma 2014. Laadullinen tutkimusopinnäytetyönä: miten kirjoitan kvalitatiivisen opinnäytetyön vaihe vaiheelta. Jyväskylä: Jyväskylän ammattikorkeakoulu.