Eurooppalainen esteettömyysdirektiivi (EAA) astui sovellettavaksi 28. kesäkuuta 2025, ja sen vaikutukset ulottuvat laajasti audiovisuaalisiin sisältöpalveluihin Suomessa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että videoita ja äänipalveluita tuottavien organisaatioiden on varmistettava sisältöjensä saavutettavuus entistä järjestelmällisemmin. Vuonna 2026 vaatimukset ovat jo voimassa, mutta monelle sisällöntuottajalle konkreettiset velvoitteet ja niiden toteuttaminen ovat vielä epäselviä.
Tämä opas avaa, mitä audiovisuaalisten palveluiden saavutettavuus tarkoittaa käytännössä, millaisia tekstitysvaatimuksia direktiivi asettaa ja miten tuotantoyhtiöt voivat rakentaa saavutettavuuden osaksi työnkulkuaan. Tavoitteena on antaa selkeä kokonaiskuva velvoitteista ja auttaa tekemään oikeita päätöksiä jo tuotantovaiheessa.
Keskeiset vaatimukset videoiden ja äänipalveluiden tuottajille
Mikä on audiovisuaalinen sisältöpalvelu EAA:n näkökulmasta
Esteettömyysdirektiivi kattaa palvelut, jotka tarjoavat pääsyn audiovisuaaliseen mediasisältöön. Suomessa tämä on toteutettu digipalvelulain laajennuksella, joka tuli sovellettavaksi kesäkuussa 2025. Käytännössä lain piiriin kuuluvat suoratoistopalvelut, on demand -alustat sekä näiden mobiilisovellukset ja verkkokäyttöliittymät.
On hyvä huomata, että EAA ei suoraan velvoita tekemään itse mediasisällöstä saavutettavaa, vaan säätelee niitä laitteita ja palveluita, joiden kautta sisältöä kulutetaan. Sisältöä koskevat velvoitteet tulevat audiovisuaalisia mediapalveluita koskevasta AVMS-direktiivistä. Käytännössä nämä kaksi sääntelykehystä toimivat rinnakkain, ja sisällöntuottajan näkökulmasta lopputulos on sama: tekstitykset, kuvailutulkkaus ja muut saavutettavuustoimenpiteet on oltava kunnossa.
Suomessa mikroyritykset, joiden palveluksessa on alle 10 henkilöä ja vuosiliikevaihto jää alle kahden miljoonan euron, on vapautettu palveluihin liittyvistä esteettömyysvaatimuksista. Suuremmat toimijat sen sijaan ovat täysimääräisesti vastuussa.
Mitä saavutettavuus käytännössä tarkoittaa AV-sisällöissä
Audiovisuaalisten sisältöpalveluiden saavutettavuus rakentuu kolmen pääelementin varaan: saavutettava tekstitys kuulorajoitteisille, kuvailutulkkaus näkövammaisille sekä viittomakielen tulkkaus. Jokaisen näistä on täytettävä EN 301 549 -standardin vaatimukset, ja käyttäjällä on oltava mahdollisuus hallita niiden näyttöä ja käyttöä.
Tekstitykset ovat useimmille organisaatioille ensimmäinen ja tärkein askel. Saavutettava tekstitys eroaa tavallisesta tekstityksestä siinä, että se sisältää puhujan tunnistamisen ja ääni-informaation kuvailun. Kuvailutulkkaus puolestaan on erillinen palvelu, joka vaatii oman tuotantoprosessinsa. Viittomakielen tulkkaus on kolmas elementti, joka tulee kyseeseen erityisesti julkishallinnon sisällöissä.
Käytännön askeleet kohti direktiivin mukaista sisältötuotantoa
Tekstitykset: tavallinen vs. saavutettava
Tavallinen tekstitys kääntää puheen tekstiksi, mutta saavutettava tekstitys menee pidemmälle. Se sisältää puhujan tunnistamisen (esimerkiksi ”Haastattelija:” tai ”Puhuja 2:”), ympäristön äänien kuvailun, kuten [musiikkia], [koputus oveen] tai [yleisö nauraa], sekä muun auditiivisen informaation, joka on olennaista sisällön ymmärtämiselle.
Tämä ero on ratkaiseva esteettömyysvaatimusten näkökulmasta. Pelkkä puheen tekstittäminen ei täytä EU:n esteettömyysvaatimuksia, koska kuulorajoitteinen katsoja menettää kontekstin, jonka äänimaailma tarjoaa. Saavutettavassa tekstityksessä käyttäjän on myös voitava kytkeä tekstitys päälle ja pois sekä säätää sen näyttöasetuksia. Tämä tarkoittaa, että videoon poltetut tekstitykset eivät yksinään riitä.
Käännöstekstitys monikielisessä julkaisussa
Kun sisältöä julkaistaan useilla EU-markkinoilla, tekstitykset on tuotettava kunkin markkina-alueen kielellä. Käännöstekstitys ei ole pelkkä mekaaninen käännös, vaan se vaatii lokalisointia: kulttuuristen viittausten sovittamista, paikallisten termien käyttöä ja kohdekielen luonnollisen rytmin huomioimista.
Käytännössä monikielinen julkaisu kannattaa suunnitella alusta asti. Ensimmäinen askel on tuottaa laadukas lähdetekstitys, jonka pohjalta käännökset tehdään. Natiivien kääntäjien käyttö varmistaa, että lopputulos toimii kohdekielessä ja -kulttuurissa. Tämä on erityisen tärkeää pohjoismaisten kielten kohdalla, joissa geneeriset konetyökalut tuottavat usein epätarkkoja tuloksia.
Suoratoistettu sisältö vs. on demand: siirtymäajat
Suomen digipalvelulaki erottelee suorat lähetykset ja tallenteet. Suorat lähetykset eivät kuulu lain vaatimusten piiriin, mutta tallennettu sisältö kuuluu. Podcastit luokitellaan pelkkää ääntä sisältäväksi aikasidonnaiseksi mediaksi.
Ennen kesäkuuta 2025 julkaistulle sisällölle on viiden vuoden siirtymäaika, joka päättyy 28. kesäkuuta 2030. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että vanhan sisällön saavutettavuutta kannattaisi lykätä. Uuden sisällön osalta vaatimukset ovat jo voimassa, ja tuotantoprosessien muuttaminen on helpompaa, kun se tehdään hallitusti eikä viime hetkellä.
Yleisimmät sudenkuopat esteettömän sisällön toteutuksessa
Automaattitekstityksen rajoitteet
Yksi yleisimmistä virheistä on luottaa pelkkään automaattiseen tekstitykseen ilman ihmisen tarkistusta. Automaattisesti tuotetut tekstitykset eivät täytä saavutettavuusvaatimuksia sellaisenaan, koska ne jättävät pois puhujan tunnistamisen, äänimaiseman kuvailun ja usein myös vääristävät sisältöä. Jo yhden sanan puuttuminen voi muuttaa lauseen merkityksen päinvastaiseksi.
Tekoälypohjaiset työkalut ovat erinomaisia työn nopeuttamisessa, mutta ne tuottavat noin 90 prosentin tarkkuuden, mikä tarkoittaa, että joka kymmenes sana voi olla virheellinen. Erityisesti nimet, lyhenteet ja erikoistermit ovat automaattisen tunnistuksen heikkoja kohtia. Ammattimaisessa tuotannossa tekoäly toimii parhaiten ensimmäisenä vaiheena, jonka jälkeen kieliammattilaiset viimeistelevät lopputuloksen.
Muita tyypillisiä kompastuskiviä
Toinen yleinen virhe on käsitellä saavutettavuutta yhtenä yksittäisenä toimituksena. Kuluttajille suunnattu video voi vaatia tekstityksen, kuvailutulkkauksen ja viittomakielen tulkkauksen, jokainen sovitettuna kunkin EU-markkinan kieleen ja vaatimuksiin. Pelkkä WCAG-vaatimustenmukaisuus ei myöskään riitä, sillä EN 301 549 sisältää lisävaatimuksia, jotka koskevat erityisesti audiovisuaalisia palveluita.
Traficomin vuoden 2025 valvontaraportti kertoo karua kieltä: kaikissa tarkastetuissa verkkosivustoissa ja mobiilisovelluksissa havaittiin puutteita. Tyypillisiä ongelmia olivat heikot kontrastit, puuttuvat linkkitekstit ja vanhentuneet saavutettavuusselosteet. Tämä osoittaa, että saavutettavuus vaatii jatkuvaa huomiota, ei kertaluontoista projektia.
Tuotantoyhtiön työnkulku: tekstitys osana tuotantoa
Saavutettavuus on huomattavasti edullisempaa ja tehokkaampaa, kun se rakennetaan osaksi tuotantoprosessia alusta alkaen. Käytännössä tämä tarkoittaa, että tekstitys ja muu saavutettavuustyö suunnitellaan jo esisuunnitteluvaiheessa, ei lisätä jälkikäteen valmiiseen videoon.
Konkreettinen työnkulku voi näyttää tältä:
- Tuotannon alussa kartoitetaan, millä markkinoilla ja kielillä sisältö julkaistaan.
- Käsikirjoitusvaiheessa huomioidaan tekstityksen vaatimukset, esimerkiksi puheen rytmi ja tauotus.
- Tuotannon jälkeen tehdään ensin lähdetekstitys, joka toimii pohjana käännöksille.
- Kieliammattilaiset tarkistavat ja viimeistelevät tekstitykset ennen julkaisua.
- Saavutettavuusseloste päivitetään vastaamaan toteutettuja toimenpiteitä.
Tämä lähestymistapa säästää aikaa ja rahaa verrattuna tilanteeseen, jossa saavutettavuuspuutteet havaitaan vasta valvontaviranomaisen auditoinnissa.
Esteettömyys kilpailuetuna ja tulevaisuuden kehityssuunnat
Esteettömyys ei ole pelkkä lakisääteinen velvoite, vaan se on myös liiketoimintamahdollisuus. Suomessa noin 12,9 prosenttia aikuisväestöstä elää jonkinasteisen vamman kanssa, ja ikääntyvä väestö kasvattaa saavutettavan sisällön tarvetta jatkuvasti. Organisaatiot, jotka panostavat saavutettavuuteen, tavoittavat laajemman yleisön ja rakentavat samalla vastuullista brändiä.
Valvonta on jo aktiivista eri puolilla EU:ta. Suomessa ja Tanskassa on ilmoitettu järjestelmällisistä saavutettavuusauditoinneista, ja Suomessa noudattamatta jättämisestä voi seurata jopa 150 000 euron sakko. Ranskassa esteettömyysjärjestöt ovat jo nostaneet oikeustoimia suuria vähittäiskauppiaita vastaan. Ennakoiva toiminta on selvästi järkevämpää kuin reagointi jälkikäteen.
Tulevaisuudessa EN 301 549 -standardin päivitys WCAG 2.2 -yhteensopivaksi tuo lisävaatimuksia, ja tekoälytyökalujen kehitys tekee saavutettavuuden toteuttamisesta entistä kustannustehokkaampaa. Organisaatiot, jotka investoivat saavutettavuuteen nyt, rakentavat samalla yhteensopivuuden globaalien esteettömyyssäädösten kanssa.
Ammattimainen tekstityspalvelu on monelle organisaatiolle käytännöllisin tapa varmistaa, että videoiden saavutettavuus on kunnossa. Me Spokenilla tuotamme saavutettavat tekstitykset, joissa puhujan tunnistus ja ääniympäristön kuvailu ovat osa vakioprosessia. Tekoäly nopeuttaa työtä, mutta jokainen tekstitys kulkee kieliammattilaisten käsien kautta ennen toimitusta.
Haluatko varmistaa, että audiovisuaaliset sisältösi täyttävät esteettömyysvaatimukset? Pyydä tarjous, niin palaamme asiaan 24 tunnin sisällä.