Saavutettavuus mielletään usein tekniseksi asiaksi: oikeat kontrastisuhteet, ruudunlukijan ymmärtämä HTML-rakenne ja alt-tekstit kuvissa. Nämä ovat tärkeitä, mutta ne eivät yksin riitä. Jos teksti on kielellisesti monimutkaista, palvelu jää käytännössä saavuttamattomaksi sadoilletuhansille ihmisille. Selkokieli ja saavutettavuus kulkevat käsi kädessä, sillä kielen ymmärrettävyys on digitaalisen saavutettavuuden usein unohdettu ulottuvuus.
Tässä artikkelissa käymme läpi, ketkä tarvitsevat selkokielistä viestintää, mitä lainsäädäntö edellyttää kielen ymmärrettävyydeltä ja miten selkokielistä sisältöä tuotetaan käytännössä. Tavoitteena on antaa viestintäpäälliköille ja julkisten organisaatioiden tiedottajille konkreettinen kuva siitä, mitä kielen saavutettavuus tarkoittaa arjessa.
Kenelle selkokielinen viestintä on välttämätöntä?
Selkokieli on suomen tai ruotsin kielen mukautettu muoto, joka on suunniteltu auttamaan henkilöitä, joilla on vaikeuksia lukea tai ymmärtää yleiskieltä. Kyse ei ole ”yksinkertaistetusta” kielestä vaan tietoisesti rakennetusta viestinnän muodosta, jossa sanasto, lauserakenteet ja tekstin kokonaisrakenne on muokattu helpommin hahmotettavaksi.
Selkokielen tarvitsijoiden määrä Suomessa
Selkokeskuksen vuonna 2025 julkaiseman tarvearvion mukaan Suomessa arviolta 632 000–812 000 henkilöä tarvitsee selkokieltä. Tämä tarkoittaa noin 11–14 prosenttia väestöstä. Tarvitsijoiden joukko on kasvanut aiemmasta arviosta, ja kasvua selittävät erityisesti ikääntyvän väestön lisääntyminen sekä vieraskielisten asukkaiden määrän kasvu.
Selkokielen tarvitsijat jakautuvat karkeasti kolmeen ryhmään. Ensimmäiseen kuuluvat henkilöt, joilla on synnynnäinen tai pysyvä tarve, kuten kehitysvamma, autismikirjon piirteitä tai vaikea lukivaikeus. Toiseen ryhmään kuuluvat ne, joiden tarve on syntynyt elämän aikana sairauden tai vamman seurauksena, esimerkiksi muistisairauden tai afasian vuoksi. Kolmanteen ryhmään kuuluvat henkilöt, joiden tarve on todennäköisesti tilapäinen ja jotka käyttävät suomea toisena kielenä.
Selkotunnus ja Selkokeskuksen arviointi
Selkokeskus on Kehitysvammaliiton yhteydessä toimiva kansallinen selkokielen asiantuntijakeskus, joka arvioi ja sertifioi selkokielisiä julkaisuja. Arvioinnin läpäisseet materiaalit saavat käyttöönsä selkotunnuksen, S-muotoisen nuolikuvakkeen, joka kertoo lukijalle, että teksti on tuotettu selkokielen periaatteiden mukaisesti. Selkotunnus on maksuton laatumerkki, ja sen myöntäminen perustuu selkokielen mittariin, joka sisältää 96 kriteeriä neljässä kategoriassa.
Selkokeskuksen kehittämispäällikkö Leealaura Leskelä on todennut, että selkokieltä on käytettävä Suomessa huomattavasti nykyistä enemmän, jotta kukaan ei jää yhteiskunnan ulkopuolelle liian vaikean kielen vuoksi. Tämä viesti on erityisen ajankohtainen organisaatioille, jotka tuottavat kansalaisille suunnattua viestintää.
Kun selkokieli on välttämätön: Kela, Migri ja hyvinvointialueet
Selkokielinen viestintä ei ole vain suositus vaan käytännön välttämättömyys monille julkisille toimijoille. Kelan palveluissa asiakas voi olla henkilö, joka hakee ensimmäistä kertaa etuutta vieraalla kielellä. Migrin asiakkaat tarvitsevat tietoa oleskeluluvista ja turvapaikkamenettelystä tilanteessa, jossa suomen kielen taito on vasta kehittymässä. Hyvinvointialueiden terveysviestinnässä selkokieli voi olla ratkaiseva tekijä siinä, ymmärtääkö potilas hoito-ohjeensa.
Kriisiviestinnässä selkokielen merkitys korostuu entisestään. Jos viranomaisten ohjeistus on saatavilla vain yleiskielellä, merkittävä osa väestöstä voi jäädä ohjeiden ulkopuolelle. Tämä ei ole teoreettinen riski vaan konkreettinen haaste, jonka esimerkiksi pandemia-aika toi näkyväksi.
Saavutettavuuslainsäädännön vaatimukset kielelle
Suomen lainsäädäntö asettaa kielelle ymmärrettävyysvaatimuksia, vaikka selkokieltä ei suoraan edellytetä missään laissa. Käytännössä lainsäädäntö luo kehyksen, jossa kielen saavutettavuus on olennainen osa digitaalisten palveluiden saavutettavuutta.
Hallintolaki ja selkeän kielen velvoite
Hallintolain (434/2003) 9 § edellyttää, että viranomaisten on käytettävä asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä. Tämä velvoite koskee kaikkea viranomaistoimintaa ja on yksi Suomen vanhimmista kielellisen saavutettavuuden normeista. Käytännössä velvoite tarkoittaa, että yleiskielen on oltava laadukasta, mutta se ei vielä yksin riitä tavoittamaan selkokielen tarvitsijoita.
Digipalvelulaki ja WCAG-vaatimukset
Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta (306/2019) tuli voimaan vuonna 2019, ja se toimeenpanee EU:n saavutettavuusdirektiivin Suomessa. Laki edellyttää julkisen sektorin verkkosivustoilta ja mobiilisovelluksilta WCAG 2.1 AA -tason vaatimusten täyttämistä. Traficom valvoo vaatimusten noudattamista.
WCAG:n kolmas periaate, ymmärrettävyys, kattaa tekstisisällön kielellistä selkeyttä. Pelkkä tekninen saavutettavuus ei kuitenkaan takaa, että palvelu on aidosti saavutettava. Kuten saavutettavakieli.fi toteaa, palvelu voi toimia moitteettomasti apuvälineillä, mutta käyttäjä ei silti onnistu tehtävässään, jos teksti on liian vaikeaa ymmärtää.
Euroopan esteettömyysdirektiivi ja yksityinen sektori
Euroopan esteettömyysdirektiivi (EAA) laajentaa saavutettavuusvaatimukset yksityiselle sektorille. Direktiivin soveltaminen alkoi kesäkuussa 2025, ja se kattaa muun muassa verkkokaupan, pankkipalvelut ja audiovisuaaliset mediapalvelut. Vuoteen 2030 mennessä kaikkien olemassa olevien digitaalisten sisältöjen on täytettävä vaatimukset.
Vaikka mikään yksittäinen laki ei suoraan edellytä selkokielistä versiota verkkosivustosta, ymmärrettävyyden vaatimus on kirjattu useaan säädökseen. Käytännössä organisaatiot, jotka tuottavat selkokielistä sisältöä, ovat vahvemmalla pohjalla sekä lainsäädännön hengen noudattamisessa että palvelun tosiasiallisessa saavutettavuudessa.
Käytännön ero yleiskielisestä viestistä
Selkeän yleiskielen ja selkokielen ero konkretisoituu parhaiten esimerkin kautta. Alla sama asia kolmessa muodossa:
- Virkakieli: ”Hakemuksen käsittelyaika on riippuvainen kulloinkin vallitsevasta hakemusvolyymista sekä asian laadusta ja laajuudesta.”
- Selkeä yleiskieli: ”Hakemuksen käsittelyaika riippuu hakemusten määrästä ja asian laajuudesta.”
- Selkokieli: ”Hakemus käsitellään muutamassa viikossa. Jos hakemuksia on paljon, käsittely voi kestää pidempään.”
Selkokielisessä versiossa lause on lyhyt, sanasto tuttua ja asia ilmaistu konkreettisesti. Tämä ei tarkoita sisällön köyhdyttämistä vaan sen esittämistä tavalla, jonka useampi ihminen ymmärtää.
Selkokielisen sisällön tuottaminen käytännössä
Selkokielisen sisällön tuottaminen on vaativaa asiantuntijatyötä, joka edellyttää sekä kielellistä osaamista että kohderyhmän ymmärtämistä. Kyse ei ole pelkästään lyhyempien lauseiden kirjoittamisesta vaan kokonaisvaltaisesta tekstin muokkaamisesta.
Selkokielen kolme tasoa
Kirjoitettu selkokieli jaetaan Suomessa kolmeen vaikeustasoon: helppo selkokieli, perusselkokieli ja vaativa selkokieli. Helppo selkokieli käyttää suppeinta mahdollista sanastoa ja hyvin lyhyitä lauseita. Vaativa selkokieli eroaa yleiskielestä vain hieman. Tason valinta riippuu kohderyhmästä ja käyttötilanteesta.
Useimmat organisaatiot hankkivat selkokielisen sisällön tuotannon ulkopuolisilta asiantuntijoilta. Selkokeskus tarjoaa sekä maksuttoman ”Selkokieli tutuksi” -verkkokurssin E-oppiva-alustalla että maksullisen ”Kirjoita selkokieltä” -kurssin, joka keskittyy käytännön kirjoittamiseen.
Selkokielinen tekstitys
Videoviestinnän yleistyessä selkokielinen tekstitys on noussut tärkeäksi saavutettavuuden osa-alueeksi. Saavutettava teksti ei riitä, jos videon tekstitys on kielellisesti monimutkaista. Selkokielinen tekstitys huomioi sanaston yksinkertaisuuden, lauserakenteiden selkeyden ja tekstin rytmityksen ruudulla.
Organisaatiot voivat toteuttaa selkokielistä sisältöä verkkosivuillaan kolmella tavalla: kokonaan selkokielinen sivusto, erillinen selkokielinen osio tai yksittäiset selkokieliset sivut integroituna muuhun sisältöön. Valinta riippuu kohderyhmän tarpeista ja organisaation resursseista.
Kielentarkistus selkokielisen viestinnän tukena
Selkokielinen sisältö vaatii erityistä huolellisuutta kielen rakenteissa ja sanavalinnoissa. Ammattimainen kielentarkistus varmistaa, että teksti on paitsi kieliopillisesti virheetön myös rakenteeltaan selkeä ja johdonmukainen. Spokenin kielentarkistuspalvelussa kielitieteen ammattilaiset kiinnittävät huomiota tekstin luettavuuteen ja ymmärrettävyyteen, mikä tukee saavutettavan sisällön tuotantoa.
Selkokielisen sisällön laatu paranee, kun tekstiä arvioidaan ja testataan systemaattisesti. Selkokielen mittari 2.0 tarjoaa asiantuntijoille arviointikehyksen, mutta yhtä tärkeää on kerätä palautetta kohderyhmältä. Parasta selkokieltä syntyy, kun kielellinen ammattitaito yhdistyy lukijoiden todelliseen kokemukseen.
Kielen saavutettavuus ei ole erillinen projekti vaan jatkuva osa organisaation viestintäkulttuuria. Jokainen teksti, video ja digitaalinen palvelu on mahdollisuus tavoittaa ihmisiä, jotka muuten jäisivät tiedon ulkopuolelle. Kun selkokieli ja saavutettavuus otetaan osaksi viestinnän suunnittelua alusta alkaen, tuloksena on palvelu, joka toimii useammalle.
Haluatko varmistaa, että organisaatiosi viestintä on kielellisesti saavutettavaa? Pyydä tarjous, niin kerromme, miten voimme auttaa.