Tekstitys selkosuomeksi

mennessä 12 tammi, 2022

Selkokieli on yksi suomen kielen versio, jota on muutettu sisällöltään, sanastoltaan ja rakenteeltaan siten, että se on yleiskieltä luettavampaa ja ymmärrettävämpää. Selkokieliset tekstitykset on tarkoitettu ihmisille, joille yleiskielen lukeminen tai ymmärtäminen on vaikeaa. Tekstitykset selkosuomeksi auttavat esimerkiksi muistisairaita ja maahanmuuttajia ymmärtämään ja seuraamaan ohjelmaa.

Erot tavalliseen tekstitykseen

Tekstityksissä käytetään tiettyjä keinoja lukijoiden erityistarpeiden huomioimiseksi: käytetään tuttuja sanoja ja helppoja rakenteita ja karsitaan tiedon määrää. arkista ja tunnettua sanastoa. Esimerkiksi projektin sijaan voidaan käyttää sanaa hanke tai firman sijaan sanaa yritys. Vaikeiden käsitteiden käyttämistä kannattaa välttää, mutta tarpeen tullen voidaan lisätä riittävä ja kontekstin mukainen selitys. Samaan asiaan viitataan aina samalla sanalla, ja kielikuvia ja lyhenteitä on käytettävä varoen. Sen lisäksi on hyödyllistä keskittyä tärkeimpään pääviestiin: ymmärtämisen kannalta turha tieto karsitaan pois, mutta ei kuitenkaan kaikkia yksityiskohtia. Tekstityksen ja taustan kontrastin on myös oltava riittävä, jotta teksti erottuu taustasta. Selkotekstiä ei yleensä tavuteta, ja kuten tavanomaisissakin tekstityksissä kiinteästi toisiinsa liittyvät sanat ovat samalla rivillä.

Käyttötarkoitukset

Tarve selkokielisille tekstityksille lisääntyy: yli 65-vuotiaiden ja siten myös muistisairaiden määrä sekä maahanmuuttajien määrä kasvavat. Lisäksi nuorten ihmisten lukutaito ei ole niin hyvä kuin ennen, ja siksi selkokielinen sisältö ja tekstitykset ovat yhä tarpeellisempia. Selkokielitekstitykset hyödyttävät ihmisiä, joilla puutteet kielitaidossa hankaloittavat arjessa tilanteista, opiskelusta tai työskentelystä selviytymistä sekä yhteiskunnan toimintaan osallistumista. Tarpeet ovat yksilöllisiä ja mahdollisesti väliaikaisia ja vaikeustason tarve vaihtelee, mutta syyt voivat olla esimerkiksi seuraavia:

  • pysyvä kielellisen tuen tarve (esim. kehitysvamma, kehityksellinen kielihäiriö, lukivaikeus, ADHD)
  • elinaikana syntynyt kielellisten kykyjen aleneminen (esim. muistisairaus tai afasia)
  • suomen kielen oppimiseen liittyvä mahdollisesti väliaikainen selkokielen tarve (esim. maahanmuuttajat, viittomakieliset ja muiden vähemmistökielten puhujat).

Selkokielistä tekstitystä tarvitaan erityisesti, kun

  • asia koskee kaikkia kansalaisia
  • asia koskee erityisesti ihmisiä, jotka tarvitsevat selkokieltä
  • tieto ei ole saatavilla muuten kuin digitaalisessa muodossa.

Selkokeskuksen kehittämällä mittarilla voidaan arvioida, onko teksti selkokieltä. Tarkastellaan muun muassa hahmottamista, sävyä, sanastoa ja taivutusmuotoja ja rakenteita. Mittarissa luetellaan kaikkiaan 106 kriteeriä. Selkomittarista löydät lisää tietoa täältä.

Lopuksi on otettava myös huomioon saavutettavuusdirektiivi: saavutettavuusdirektiivin mukaan julkisten palvelujen julkaisemissa videoissa pitää olla tekstitykset, jotta videoissa oleva tieto välittyy kaikenlaisille katsojille.

 

Lähteet