Laadullisen tutkimuksen litterointi

Laadulliset aineistot ovat usein puhetta ja vuorovaikutusta kahden tai useamman ihmisen välillä. Litterointi eli puheen purkaminen kirjoitettuun muotoon on keskeinen osa laadullisen aineiston haltuunottoa ja analyysiprosessia. Litterointi on usein analyysin ensimmäinen vaihe, ja se tarjoaa tutkijalle mahdollisuuden tutustua aineistoonsa läheisesti sekä tehdä havaintoja ja tulkintoja kerätystä aineistosta.

Haastattelut laadullisten aineistojen tiedonkeruumenetelmänä

Kun tehdään laadullista tutkimusta, haastattelu on hyvä tiedonkeruumenetelmä. Haastattelujen hyvä puoli on, että ne ovat avoimempia ja joustavampia kuin lomakekyselyt. Vastausten tulkinta voi olla helpompaa, sillä haastattelussa voi aina esittää tarkentavia kysymyksiä. Toisaalta haastattelut vievät enemmän aikaa ja niiden tulosten kokoaminen ja analysointi on haastavampaa. Luotettavuus saattaa myös kärsiä varsinkin arkaluontoisissa asioissa, sillä ihmisillä on taipumus antaa kaunisteltuja vastauksia. Haastattelu voidaan toteuttaa yksilö-, pari- tai ryhmähaastatteluna ja se voi olla avoin tai strukturoitu. Erilaisista haastattelutyypeistä voit lukea lisää blogistamme täältä: https://spoken.fi/2180/.

Litteraation tarkkuuden merkitys

Keskeinen kysymys litteroinnissa on, millä tarkkuudella puhe puretaan. Litteroinnin tarkkuuteen vaikuttaa erityisesti se, millaisiin kysymyksiin tutkimuksessa ollaan hakemassa vastauksia. Myös valittu analyysimenetelmä vaikuttaa. Ollaanko kiinnostuneita asiasisällöistä vai vuorovaikutuksen kulusta?

Litteraatio on kuvaus siitä, mitä tilanteessa tapahtuu. Ylimalkaisenkin peruslitteraation tulee vastata kysymykseen ”mitä sanotaan?”. Haastatteluaineistoja kerätään usein siksi, että saataisiin tietoa haastateltavien näkökulmista ja mielipiteistä. Tällöin ollaan kiinnostuneita puheen sisällöstä ja litteraatiotarkkuudeksi riittää, että asia tulee ymmärretyksi. Puheen sisältämät takeltelut, tauot ja muut yksityiskohdat eivät ole keskeisiä, vaan se mitä sanottavaa haastateltavalla asiasta on. Tällöin on kyse peruslitteroinnista.

Laadullisessa tutkimuksessa voidaan olla kiinnostuneita myös vuorovaikutuksesta sosiaalisena toimintana. Tällöin litteraation tulee kuvata vuorovaikutuksen pienimmätkin yksityiskohdat mahdollisimman tarkasti (eksakti litterointi). Eksaktin litteraation tulee esittää yksityiskohtaisesti puheessa olevat takeltelut, pitemmät tauot, naurahdukset ja huokaukset, jotka tulee siis huolellisesti litteroida. Usein nämä pienet yksityiskohdat rakentavat merkityksiä, jotka voivat olla keskeisiä kun analysoidaan vuorovaikutusta.

Litteraatio ei ole koskaan täydellinen

Litterointi on työläs prosessi. Mitä tarkempaa litterointia tehdään, sitä työläämpää ja hitaampaa aineiston purkaminen on. Lisäksi on muistettava, että tarkinkaan litteraatio ei voi kuvata kaikkea mitä vuorovaikutuksessa tapahtuu. Osa puheesta voi jäädä kuulematta tai kuullaan väärin, osa vuorovaikutuksesta on ei-kielellistä ja jää huomaamatta tai ohitetaan vähämerkityksisenä. Jotain jää aina väistämättä litteraation ulkopuolelle, eikä litteraatio ole milloinkaan kaikenkattava ja valmis.

Litteraation käyttö laadullisten aineistojen analysoinnissa

Hyvin tehty litteraatio on tärkeä apuväline aineistoa järjesteltäessä ja luokiteltaessa. Joskus peruslitterointi saattaa jättää ulos analyysin kannalta keskeisiäkin asioita, kun taas tutkimuskysymysten kannalta liian tarkka (eksakti) litterointi on hankalasti luettava, jolloin tutkittava ilmiö saattaa peittyä litteraation yksityiskohtiin. Toimivan litteraation ansiosta ei tarvitse palata alkuperäisaineistoon, vaan litteraatiota tarkastelemalla voidaan tehdä uusia havaintoja ja hahmottaa aineistosta isoja kokonaisuuksia.

Laadullisissa tutkimuksissa on usein tapana käyttää aineistosta tehtyjä litterointeja tehtyjen päätelmien tukena tulosten raportoinnissa. Huolellisesti valitut aineistoesimerkit osoittavat lukijalle, miten aineistoa on tulkittu. Tämä tekee analyysista läpinäkyvän. Näin lukijalle tarjoutuu tilaisuus tehdä itse omat päätelmänsä analyysista.

Lue lisää:

• Hirsjärvi, S., Remes, S. & Sajavaara, P. 2013. Tutki ja kirjoita. Helsinki: Tammi. 
• Ruusuvuori, J., Nikander, P. & Hyvärinen, M. 2010. Haastattelun analyysi. Tampere: Vastapaino.