Ryhmähaastattelun tekeminen

kirjoittanut 10 helmi, 2018

Ryhmähaastattelu on hyvä tapa kerätä aineistoa ja tietoa asioista, joissa ihmisten keskinäisestä vuorovaikutuksesta on hyötyä. Näitä aihepiirejä voivat olla esimerkiksi muistelujen kautta tapahtuvat haastattelututkimukset tai markkinointitutkimus, jossa yhteisestä keskustelusta voi syntyä uusia ideoita myös konkreettiseen kehittämistyöhön.

Ryhmähaastattelu ei sovi kaikkiin tilanteisiin, kuten muutkaan metodit eivät ole käyttökelpoisia kaikkiin tilanteiseen. Ryhmähaastattelu on usein raskaampi kuin yksilöhaastattelu, sillä ne venyvät ajallisesti ja niiden jälkityöstäminen on haasteellisempaa.

Vertaisryhmän tuki

Toisten ihmisten avulla haastattelun aikana voi tulla mieleen sellaisia asioita, joita yksilöhaastattelussa ei välttämättä muistu mieleen. Yhteiset kokemukset samasta aiheesta tuottavat uusia näkemyksiä ja monipuolisuutta haastatteluaiheeseen.

Samaan ryhmään kuuluvia haastattelemalla vahvistetaan näiden henkilöiden yhteenkuuluvuuden tunnetta, vaikka ryhmähaastattelun jäsenet voivatkin koostua hyvin monenlaisista taustoista tulevista ihmisistä. Usein on kuitenkin hyväksi, että ryhmähaastattelun jäsenet jakavat suurin piirtein samanlaisen kokemusmaailman. Jokin yhteinen tekijä on oikeastaan yksi pääsyistä tehdä ryhmähaastattelu yksilöhaastattelun sijaan.

Kaikkien ääni kuuluviin

Haastattelijan tehtävänä on kannustaa kaikkia ryhmähaastattelujen jäseniä puhumaan ja haastattelijan on toimittava keskustelun ohjaajana. Tällöin hän varmistaa kaikkien osallistuvien henkilöiden mahdollisuuden ilmaista oman näkemyksensä käsiteltävään aiheeseen tai kysymykseen.

Toisten ihmisten läsnäolo voi myös tukahduttaa hiljaisempien puhujien ääntä. Kaikkein kiusallisemmat asiat eivät välttämättä tule esiin suuremassa ryhmähaastattelussa, kun ihmiset ovat varautuneita ja voivat jopa sulkeutua muiden seurassa.

Ryhmähaastattelutilanteissa omien mielipiteiden esittäminen voi kääntyä vain toisten ihmisten myötäilyksi ja haastateltavien omat näkemykset vääristyvät, kun ne eivät pääse esiin tai ihmiset eivät uskalla sanoa todellisia mielipiteitään.

Aikataulutus

Monen ihmisen saaminen samaan paikkaan on haastavaa ihmisten omien aikataulujen vuoksi. Mitä enemmän ihmisiä, sitä hankalampi ryhmähaastattelun aikataulu on järjestää. Ryhmähaastattelun kannalta on hyvä käyttää valmiita esimerkiksi viikoittain tai kuukausittain kokoontuvia ryhmiä, joilla on jo lähtökohtaisesti jokin yhdistävä nimittäjä, jonka vuoksi he kokoontuvat.

Litterointi

Ryhmähaastattelun litteroinnista tulee huomattavasti haastavampaa, kun nauhalla on useampia puhujia. Erityisesti monta samaa sukupuolta olevaa ihmistä kuulostaa helposti samalta nauhalla, jolloin heitä voi olla vaikea erottaa toisistaan, varsinkin jos he puhuvat päällekkäin.

Kaikkein parhaiten puhujat erotetaan suorittamalla litterointi mahdollisimman pian haastattelun jälkeen ja pyytämällä haastateltavat esittelemään itsensä muutamalla lauseella. Myös haastattelun videoinnista on hyötyä ihmisten nauhalta erottamisen näkökulmasta.

Ryhmähaastattelulla on mahdollista saada laajempi ja pidempi aineisto, mutta lukumäärällisesti haastatteluja voi kertyä jopa yhtä paljon kuin yksilöhaastatteluja. Harkitessa ryhmähaastattelun tekoa kannattaa miettiä, onko se tutkimusaiheen ja käytettävissä olevien resurssien kannalta sopiva vaihtoehto.

Lue lisää:

  • Ruusuvuori, Johanna & Tiittula, Liisa 2005. Haastattelu: tutkimus, tilanteet ja vuorovaikutus. Tampere: Vastapaino.
  • Saaranen-Kauppinen, Anita & Puusniekka, Anna. 2006. KvaliMOTV – Menetelmäopetuksen tietovaranto [verkkojulkaisu]. Tampere: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [ylläpitäjä ja tuottaja]. (Viitattu 30.4.2017.)