Litteroijan työpäivä
Päätimme tehdä pari blogipostausta siitä, mitä litteroijan työ pitää sisällään Spokenilla. Myöhemmin julkaistavassa postauksessa jatkamme aihetta hieman eri näkökulmasta! Projektiassistenttimme Sanna kertookin seuraavaksi litteroijan työpäivästä:
Tässä kirjoituksessa kerron, millaista litteroijan työ käytännössä on. Teksti pohjaa omien kokemusteni lisäksi neljän muun litteroijan kuvauksiin omista työpäivistään. Jos kirjoittaisin vain omista kokemuksistani, kuvaus saattaisi jäädä varsin yksipuoliseksi, sillä litteroijan työpäivään vaikuttaa monet muutkin tekijät kuin varsinainen työnkuva.
Usein, kun kerron tekeväni litterointia työkseni, saan vastaan joko kysyvän katseen tai suoran kysymyksen: mitä se on? Seuraavassa selostan seikkaperäisesti sen, mitä litteroijan työ Spokenilla pitää sisällään, mitä työkaluja työhön tarvitaan, millaisia asioita tulee ottaa huomioon ja millainen litteroijan tyypillinen työpäivä on.
Litteroijan tehtävä on purkaa äänite tekstiksi. Se tapahtuu kuuntelemalla äänitettä ja kirjoittamalla ylös kaikki, mitä siinä puhutaan. Eksaktia litteraatiota tehdessä puhe toistetaan sanatarkasti, täytesanoja ja äännähdyksiä myöten. Mukana on siis jokainen ”niinku”, ”öö”, ”hmm” ja naurahdus. Peruslitteroinnissa täytesanat, reagoinnit ja äännähdykset jätetään pois, mutta kaikki on kuitenkin kirjoitettava juuri niin kuin se nauhalla sanotaan. Yleiskielinen litterointi tarkoittaa, että puhuttu puhe muutetaan yleiskieliseen muotoon – puhekieli käännetään kirjakielelle. Erilaisista litteraatiotyypeistä voit lukea lisää täältä.
Miten se käytännössä sitten toimii?
Spokenilla litterointi tapahtuu tietoturvallisessa järjestelmässä internetissä. Työn edellytyksenä on siis tietokone ja toimiva nettiyhteys. Kun litteroija haluaa aloittaa työpäivänsä, hän kirjautuu sisään järjestelmään ja valitsee valikosta haluamansa tiedoston. Sitten vaan kuulokkeet korville, sormet näppäimistölle ja menoksi!
Äänitteet saattavat sisältää melkeinpä mitä vain, mutta useimmiten ne ovat erilaisia haastatteluja, kokouksia tai oikeudenkäyntitallenteita. Juridisilla äänitteillä on omat erityiset piirteensä. Näissä kielenkäyttö on yleensä hyvin selkeää, eikä täytesanoja juurikaan esiinny. Pääosin niissä puhuu vain yksi ihminen kerrallaan, mikä sekin helpottaa litterointia. Kaikkien äänitteiden sisältö on luottamuksellista ja litteroijan velvollisuus on pitää se salassa.
Puhujien määrä vaikuttaa litterointiin yllättävän paljon. Eri puhujat tulee tunnistaa eri puhujiksi, mikä voi viedä aikaa, varsinkin, jos puhujien määrä alkaa lähetä kymmentä. Neuvoja eri puhujien tunnistamisen helpottamiseen löytyy täällä. Monen puhujan äänitteillä on usein enemmän päällekkäistä puhetta ja kenties erilaisia äänenvoimakkuuksia, mitkä tuovat haastetta litterointiin. Projekteista saa kuitenkin sitä enemmän palkkaa, mitä enemmän puhujia äänitteellä on. Myös esimerkiksi vaikeaselkoisen puheen tai huonolaatuisen äänitteen vuoksi saa usein paremman palkan. Niistä sovitaan aina erikseen projektikohtaisesti.
Se, kuinka kauan äänitteen litterointiin menee, riippuu äänitteen laadusta, puhujien määrästä, puheen nopeudesta, kielestä ja omasta kirjoitusnopeudesta. Itse olen huomannut, että työ sujuu sitä nopeammin, mitä enemmän teen litterointia. Jos olen pitänyt monta päivää taukoa välissä, on alku taas hieman kankeampi. Nopeasti ne sormet kuitenkin lähtevät taas kiitämään näppäimistöllä. Kaiken kaikkiaan kirjoitusnopeuteni on kehittynyt huimasti litteroinnin myötä.
Teksti on aina luettava läpi ennen palautusta. Itse kuuntelen tarkistusvaiheessa epäselvät kohdat vielä kerran uudelleen ja usein saankin muutettua jokusen kysymysmerkeillä merkatun aikaleiman oikeaksi sanaksi. Vaikka litteroidaan puhekieltä, on kielioppi ja pilkun paikat syytä tarkistaa. Tähän harjaantuu nopeasti työn lomassa. Epäselvissä tapauksissa Google on ollut arvokkaana apuna.
Litteroija työskentelee itsenäisesti
Litteroijan työ on hyvin joustavaa, ja työajan sekä -paikan voi vapaasti valita. Tyypillistä litteroijan työpäivää on siis mahdotonta määritellä – kokemuksia on yhtä paljon kuin tekijöitäkin. Usein työ on osa-aikaista, ja sitä voi tehdä esimerkiksi opintojen, kotiäitiyden tai toisen työn ohella. Seuraavaksi käyn läpi omia ja muiden Spokenin litteroijien mietteitä työnkuvasta.
Litteroijan tärkeimmiksi työkaluiksi nimesimme tietokoneen, internetin, kuulokkeet ja omat kädet. On tärkeää, että työskentely-ympäristö on rauhallinen ja tarpeeksi hiljainen, jotta nauhan kuulee kunnolla.
Työn saa tauottaa miten haluaa. Moni pitää tärkeänä tehdä välillä pientä jumppaa tai venyttelyä, sillä onhan litterointi istumatyötä, jossa niska ja hartiat saattavat joutua koville. Moni suosii noin 45 minuutin – tunnin litterointiputkea kerralla ja sitten lyhyttä taukoa. Tunti on myös oman kokemukseni mukaan aika, jonka jaksaa hyvin yhdellä kertaa. Toisaalta mielenkiintoiseen ja sujuvasti kulkevaan äänitteeseen saattaa uppoutua tuntikausiksi.
Itse työskentelen usein pitkin päivää niin, että naputan litteraatiota puolesta tunnista tuntiin ja välissä teen jotain ihan muuta, jolloin ”tauot” venyvät joskus tuntienkin mittaisiksi. En tiedä, onko tämä kaikkein tehokkain tapa, mutta itselläni se on toiminut ihan mukavasti. On siis monia tapoja tehdä litterointia, ja tärkeintä onkin löytää se juuri itselle sopiva tyyli.
Päivät ovat keskenään hyvin erilaisia – joskus töitä tekee tauotta ja ”pitkää päivää”, toisinaan tahtoo edetä rauhallisempaan tahtiin. Täytyy kuitenkin muistaa, että työllä on deadline ja sen toteutumisesta on itse vastuussa.
Kaiken kaikkiaan litteroijan työ on hyvin vaihtelevaa, vaikka itse työnkuva ei muutukaan: työ sisältää aina nauhan kuuntelua ja näppäimistön naputusta. Itse projektit voivat olla hyvin monenlaisia sisällöltään, laadultaan, kieleltään ja pituudeltaan. Seuraavassa kirjoituksessa paljastan työn hyvät ja huonot puolet – litterointien tekoon liittyy muutamia yllättäviäkin puolia, joita ei välttämättä osaa etukäteen ajatella. Lisäksi kerron, mitä taitoja litteroivaksi aikovalta vaaditaan. Näistä siis ensi kerralla!