Suomalaisten yritysten tekoälyn käyttö on kasvanut viime vuosina nopeammin kuin useimmissa muissa EU-maissa. Erityisesti puheentunnistus on noussut yhdeksi nopeimmin yleistyvistä tekoälyteknologioista, mikä heijastuu suoraan kielipalveluiden arkeen: litteroinnin, tekstityksen ja käännöstyön prosessit muuttuvat perustavanlaatuisesti. Tilastokeskuksen tuoreimmat tilastot tarjoavat konkreettisen kuvan siitä, missä suomalaiset yritykset ovat tekoälyn hyödyntämisessä ja mitä se tarkoittaa kielipalvelualalle.
Tässä artikkelissa käymme läpi Tilastokeskuksen viimeisimmän datan keskeiset havainnot, tarkastelemme tekoälyn vaikutusta tekstitys-, litterointi- ja käännösalaan sekä pohdimme, miltä kielipalveluiden tulevaisuus näyttää tekoälyn aikakaudella. Tavoitteena on tarjota selkeä kokonaiskuva siitä, miten tekoäly yrityksissä Suomessa vuonna 2026 näyttäytyy käytännössä ja miten kielipalveluiden ammattilaiset voivat hyödyntää tätä kehitystä.
Tilastokeskuksen 2026-datan keskeiset havainnot tekoälyn käytöstä
Tilastokeskuksen tuoreimman julkaisun mukaan tekoälyteknologioita käytti 38 % vähintään kymmenen henkilöä työllistävistä yrityksistä keväällä 2025. Kasvu edellisestä vuodesta oli 14 prosenttiyksikköä, mikä on merkittävä hyppy: vuotta aiemmin tekoälyä käytti 24 % yrityksistä. Käytännössä tekoälyn käyttöaste on siis yli kaksinkertaistunut kahdessa vuodessa.
Yleisimmin yritykset käyttivät teknologioita, jotka analysoivat kirjoitettua tekstiä. Toiseksi suosituimpia olivat kuvia, videoita tai ääntä generoivat teknologiat, ja kolmanneksi yleisimpiä olivat kirjoitettua tai puhuttua kieltä tuottavat teknologiat. Puheentunnistus oli käytössä 15 prosentilla yrityksistä, kun vuotta aiemmin osuus oli seitsemän prosenttia. Puheentunnistuksen käyttö siis kaksinkertaistui yhdessä vuodessa.
Toimialaerot ja yrityskoko
Tekoälyn käyttö jakautuu epätasaisesti toimialojen ja yrityskokojen kesken. Informaation ja viestinnän toimialalla tekoälyteknologioita oli käytössä 80 prosentilla yrityksistä. Vähintään sata henkilöä työllistävistä yrityksistä 68 % käytti tekoälyä, kun taas pienemmissä yrityksissä osuudet olivat selvästi matalampia.
Euroopan tasolla Suomi sijoittui toiseksi EU:ssa Tanskan jälkeen Eurostatin vertailussa. Suomen kasvu oli EU:n toiseksi suurin. Samaan aikaan vain 15 % kaikista yrityksistä oli dokumentoinut tekoälyn käyttöön liittyviä ohjeita tai toimintatapoja. Tämä kertoo siitä, että monet yritykset ovat ottaneet tekoälyn käyttöön nopeasti, mutta käytön hallinta ja ohjeistus laahaavat perässä.
Tekoälyn vaikutus tekstitys-, litterointi- ja käännösalaan
Kielipalveluala on yksi toimialoista, joihin tekoäly vaikuttaa kaikkein konkreettisimmin. Puheentunnistuksen nopea yleistyminen suomalaisissa yrityksissä heijastaa laajempaa trendiä: yritykset etsivät tehokkaampia tapoja käsitellä puhuttua ja kirjoitettua kieltä. Tekstitys, litterointi ja käännöstyö ovat kaikki alueita, joilla tekoäly on muuttanut työnkulkuja perusteellisesti.
Globaalisti tarkasteltuna tekoälypohjaisten kielikäännösten markkinat kasvavat nopeasti. Samaan aikaan kielipalvelualan kokonaiskasvu on maltillisempaa. Tämä kertoo siitä, että tekoäly ei korvaa kielipalveluja, vaan muuttaa niiden tuottamistapaa. Käännösalan ammattilaiset käyttävät yhä enemmän koneoppimisen ja suurten kielimallien tuottamaa pohjatyötä, mutta ihmisen rooli laadunvarmistuksessa on pysynyt keskeisenä.
Tarkkuushaasteet ja jälkieditoinnin merkitys
Kansainvälisten tutkimusten mukaan tarkkuushuolet ovat edelleen merkittäviä: valtaosa kielipalveluyrityksistä tekee jonkin tasoista jälkieditointia tekoälyn tuottamalle sisällölle. Slatorin katsauksen mukaan tekoäly kiihdyttää työnkulkuja ja laajentaa käännöstyön määritelmää, mutta ei ole korvannut ammattilaisten roolia. Tekoälyn tuottamat tulokset ovat parantuneet nopeudessa, mutta eivät aina luotettavuudessa.
Suomen kieli asettaa erityishaasteita tekoälylle. Monimutkaiset taivutusmuodot ja laaja sanasto tarkoittavat, että yleiskäyttöiset kielimallit eivät välttämättä pärjää yhtä hyvin kuin kielille, joiden morfologia on yksinkertaisempaa. Tämä tekee suomenkieliseen aineistoon erikoistuneista puheentunnistustyökaluista erityisen arvokkaita.
Miten suomalaiset yritykset hyödyntävät tekoälyä kielipalveluissa käytännössä
Suomalaisissa kielipalveluyrityksissä tekoälyn hyödyntäminen on edennyt kokeiluvaiheesta osaksi päivittäistä tuotantoprosessia. Käytännössä tämä tarkoittaa, että puheentunnistus tuottaa nopean pohjan, jonka ammattilaiset hiovat laadukkaaksi lopputulokseksi. Tämä hybridimalli yhdistää tekoälyn nopeuden ja ihmisen kielellisen tarkkuuden.
Spokenin työssä tämä näkyy konkreettisesti: automaattinen puheentunnistus käsittelee äänitiedoston ja tuottaa alustavan tekstin aikaleimoilla, minkä jälkeen kieliammattilaiset tarkistavat ja viimeistelevät tuloksen. Puheentunnistuksella päästään suomeksi noin 90 prosentin tarkkuuteen, mutta loppujen kymmenen prosentin viimeistely vaatii ihmisen osaamista. Juuri tässä viimeistelyssä ratkaistaan, onko lopputulos ammattimainen vai vain ”riittävän hyvä”.
Miksi pelkkä tekoäly ei riitä
Tekoälyn tuottama raakamateriaali sisältää tyypillisesti virheitä, jotka liittyvät kontekstiin, erikoisterminologiaan, puhujien tunnistamiseen ja taivutusmuotoihin. Erityisesti litteroinnissa ja tekstityksessä pienetkin virheet voivat muuttaa merkitystä tai heikentää saavutettavuutta. Esimerkiksi oikeudellisissa litteroinneissa tai tutkimushaastatteluissa tarkkuusvaatimus on niin korkea, ettei automaattinen teksti sellaisenaan täytä ammatillisia standardeja.
Tämä on syy, miksi hybridimalli on vakiintunut kielipalvelualalla. Tekoäly nopeuttaa prosessia merkittävästi, mutta ihminen varmistaa laadun. Spokenin AI-litterointi on hyvä esimerkki tästä lähestymistavasta: puheentunnistus on kehitetty erityisesti suomenkieliset aineistot huomioiden, ja jokainen projekti kulkee ammattilaisten käsien kautta ennen toimitusta. Vaikka tekoälyä hyödynnetään työprosessissa, kaikki projektit ovat aina ihmisten tekemiä.
Osaaminen ja tietoturva ratkaisevat
Suomalaisyritysten suurimmaksi esteeksi tekoälyn hyödyntämiselle nousee osaamisen puute. Tietoturvariskit ovat toinen yleinen huolenaihe, erityisesti kun käsitellään luottamuksellista aineistoa. Kielipalveluissa tämä korostuu: litteroitavat aineistot voivat sisältää henkilötietoja, liikesalaisuuksia tai oikeudellisesti arkaluonteista materiaalia.
Tietoturvan kannalta on olennaista, missä ja miten puheentunnistus tapahtuu. Kun puheentunnistus tehdään omassa suljetussa järjestelmässä, aineisto ei päädy kolmansien osapuolten palvelimille. Tämä on erityisen tärkeää GDPR:n vaatimusten näkökulmasta ja organisaatioille, jotka käsittelevät arkaluonteista materiaalia.
Kielipalveluiden tulevaisuus tekoälyn aikakaudella
Kielipalveluiden tulevaisuutta muovaavat yhtä aikaa teknologinen kehitys ja sääntely-ympäristön muutokset. EU:n tekoälyasetus tulee täysimääräisesti sovellettavaksi elokuussa 2026, ja se tuo mukanaan uusia läpinäkyvyysvelvoitteita tekoälyä hyödyntäville palveluille. Samaan aikaan FAIR EDIH:n tutkimus osoittaa, että alle neljännes suomalaisyrityksistä tunnistaa EU:n keskeisen tekoälylain. Sääntelyn tuntemus on siis selvästi jäljessä käyttöönoton tahdista.
Euroopan saavutettavuusdirektiivin täytäntöönpano lisää tekstityspalvelujen kysyntää entisestään. Saavutettavat tekstitykset, jotka sisältävät puhujien tunnistamisen ja olennaisten äänten merkitsemisen, ovat nyt vaatimus yhä useammalle organisaatiolle. Tämä tarkoittaa, että pelkkä automaattinen tekstitys ei riitä, vaan tarvitaan ammattimaista viimeistelyä, joka täyttää direktiivin vaatimukset.
Tekoäly työkaluna, ei korvaajana
Etlan tutkimuksen mukaan tekoälylle altistuminen ei ole toistaiseksi heikentänyt nuorten työllistymistä tai palkkakehitystä Suomessa. Kielipalvelualalla tekoäly pikemminkin muuttaa työn luonnetta kuin vähentää sitä. Ammattilaiset voivat keskittyä yhä enemmän kielelliseen tyyliin, erikoisterminologiaan ja kulttuuriseen kontekstiin, kun rutiininomaisemmat vaiheet nopeutuvat tekoälyn avulla.
Vuotta 2026 on kuvattu tekoälyn vaikuttavuuden vuodeksi. Tekoälyn arvoa ei enää mitata sillä, käytetäänkö sitä, vaan sillä, mitä hyötyä se tuottaa. Kielipalveluissa tämä tarkoittaa, että menestyvät toimijat ovat niitä, jotka osaavat yhdistää tekoälyn nopeuden ja ihmisen asiantuntemuksen saumattomasti. Pelkkä teknologia ei tuota laadukasta lopputulosta, mutta teknologiaa fiksusti hyödyntävä ammattilainen tuottaa.
Tarvitsetko tekstityksiä, litterointeja tai käännöksiä, joissa tekoäly ja ammattilaiset tekevät yhteistyötä? Lähetä tarjouspyyntö, niin palaamme asiaan 24 tunnin sisällä.