Vuoden 2026 alussa Suomen viranomaiskenttä koki merkittävän rakennemuutoksen, kun aluehallintovirastot (AVI) lakkautettiin ja niiden tehtävät siirtyivät uuteen Lupa- ja valvontavirastoon (LVV). Muutos kosketti myös digitaalisen saavutettavuuden valvontaa, joka oli aiemmin kuulunut Etelä-Suomen aluehallintoviraston vastuulle. Käytännössä organisaatio vaihtui, mutta valvonnan sisältö ja toimivalta säilyivät ennallaan. Tässä artikkelissa käymme läpi, mitä Lupa- ja valvontavirasto saavutettavuuden osalta tarkoittaa ja miten muutos vaikuttaa yrityksiin ja julkishallinnon toimijoihin.
Muutos herättää luonnollisesti kysymyksiä: kenelle saavutettavuuspuutteista ilmoitetaan nykyään? Kuka vahtii, että videot ja verkkosisällöt täyttävät digipalvelulain vaatimukset? Ja ennen kaikkea, mitä organisaatioiden tulisi tehdä varmistaakseen, että omat sisällöt ovat kunnossa?
Saavutettavuuden valvonta siirtyi AVI:lta LVV:lle vuoden 2026 alussa
Etelä-Suomen aluehallintoviraston saavutettavuusvalvonta päättyi 31.12.2025. Lupa- ja valvontavirasto (LVV) aloitti toimintansa 1.1.2026 osana laajaa valtion aluehallintouudistusta, jossa virastoon koottiin Valviran tehtävät, suurin osa aluehallintovirastojen tehtävistä sekä pääosa ELY-keskusten ympäristötehtävistä. LVV:n päätoimipaikka sijaitsee Tampereella, ja virasto toimii 18 toimipaikassa noin 2 000 työntekijän voimin.
On syytä huomata, että saavutettavuusvalvonnan kenttä on elänyt viime vuosina. Jo vuoden 2025 alussa osa valvontatehtävistä siirtyi Traficomin vastuulle, ja Traficom on vastannut digipalvelulain mukaisten saavutettavuusvaatimusten valvonnasta. LVV puolestaan peri AVI:lta ne saavutettavuuteen liittyvät tehtävät, jotka kuuluivat aluehallintoviraston toimivaltaan. Käytännössä tämä tarkoittaa, että saavutettavuuden valvontakenttä jakautuu nyt useamman viranomaisen kesken, ja organisaatioiden on tärkeää tietää, kenen puoleen kääntyä missäkin asiassa.
Miksi muutos tehtiin?
Uudistuksen taustalla oli hallituksen tavoite selkeyttää ja tehostaa valtion aluehallintoa. Aiemmin valvontatehtävät jakautuivat usean eri viraston kesken, mikä aiheutti päällekkäisyyksiä ja epäselvyyksiä. LVV:n perustamisella haluttiin koota lupa- ja valvontatehtävät yhden katon alle, jotta asiakkaat ja valvottavat tietävät, mihin ottaa yhteyttä.
Saavutettavuuden osalta toimivalta säilyi sisällöllisesti ennallaan. Digipalvelulain vaatimukset eivät muuttuneet, eikä organisaatioiden tarvitse tehdä mitään uutta pelkästään viranomaismuutoksen vuoksi. Muutos on hallinnollinen, ei sisällöllinen.
Keskeiset saavutettavuusvaatimukset videoille ja multimediasisällöille
Digipalvelulain saavutettavuusvaatimukset perustuvat WCAG 2.1 -ohjeistuksen A- ja AA-tason kriteereihin sekä eurooppalaiseen EN 301 549 -standardiin. Videoiden ja muun aikasidonnaisen median osalta vaatimukset ovat selkeät: tallennettuihin videoihin tarvitaan tekstitys, ja pelkille äänilähetyksille, kuten podcasteille, on tarjottava tekstivastine. Suorat lähetykset eivät kuulu digipalvelulain vaatimusten piiriin, mutta kun suora lähetys julkaistaan tallenteena, se muuttuu saavutettavuusvaatimusten alaiseksi.
Vaatimukset koskevat myös organisaation sosiaalisen median kanavissa julkaistuja videoita. YouTube-videot, Facebook-julkaisut ja muut alustoilla jaetut sisällöt kuuluvat saman lain piiriin. Tekstityksen tulee olla mahdollisimman täsmällinen, ja siinä tulee käydä ilmi muun muassa, kuka on äänessä. Traficomin ohjeistuksen mukaan noin 750 000 suomalaisella on jonkinasteinen kuulonalenema, mikä tekee tekstityksestä välttämättömän osan saavutettavaa viestintää.
Ketä vaatimukset koskevat?
Julkishallinnon toimijoita vaatimukset ovat koskeneet jo vuosia. Kesäkuusta 2025 alkaen digipalvelulain saavutettavuusvaatimukset laajenivat koskemaan myös yksityisen sektorin palveluja: verkkokauppoja, sähkökirjoja, osaa henkilöliikenteen ja pankkien palveluista sekä audiovisuaaliseen sisältöön pääsyn tarjoavia palveluja. Mikroyritykset on rajattu velvoitteiden ulkopuolelle.
Ennen 23.9.2020 julkaistut videotallenteet eivät kuulu vaatimusten piiriin, mutta niistä on mainittava saavutettavuusselosteessa. Kaikki tämän jälkeen julkaistut videot on tekstitettävä vaatimusten mukaisesti.
Näin organisaatiot varautuvat LVV:n valvontaan käytännössä
Valvontaviranomaisen vaihtuminen ei muuta sitä, mitä organisaatioilta edellytetään. Saavutettavuusseloste on edelleen pakollinen jokaiselle verkkosivustolle ja mobiilisovellukselle, jota lain vaatimukset koskevat. Selosteessa kuvataan palvelun saavutettavuuden tila, mahdolliset puutteet ja se, miten käyttäjä voi antaa palautetta.
Käytännössä organisaation kannattaa tarkistaa seuraavat asiat:
- Saavutettavuusselosteen valvontaviranomaisen yhteystiedot on päivitetty vastaamaan nykyistä tilannetta.
- Kaikki 23.9.2020 jälkeen julkaistut videot on tekstitetty WCAG 2.1 -kriteerien mukaisesti.
- Palautekanava saavutettavuuspalautteelle on toimiva ja helposti löydettävissä.
- Mahdolliset kohtuuttoman rasitteen arvioinnit on dokumentoitu ja ajan tasalla.
Kenelle valitus tai ilmoitus tehdään nykyään?
Käyttäjät voivat edelleen antaa palautetta suoraan palveluntarjoajalle saavutettavuuspalautekanavan kautta. Jos palveluntarjoaja ei vastaa kohtuullisessa ajassa, käyttäjä voi tehdä kantelun tai selvityspyynnön valvontaviranomaiselle. LVV:n sähköpostit ovat muotoa etunimi.sukunimi@lvv.fi, ja viraston verkkosivusto löytyy osoitteesta lvv.fi. Digipalvelulain mukaisissa saavutettavuusasioissa on syytä tarkistaa myös Traficomin rooli, sillä valvontatehtävät jakautuvat viranomaisten kesken.
Valvontaviranomaisella on digipalvelulain perusteella oikeus määrätä uhkasakko valvonnan tehosteeksi, mutta tämä on viimekätinen keino. Tämä artikkeli ei korvaa lakineuvontaa, joten sanktioihin liittyvissä kysymyksissä kannattaa kääntyä lakiasiantuntijan puoleen.
Miten video- ja audiosisällöt saadaan vaatimusten mukaisiksi?
Videoiden ja äänisisältöjen saavutettavuus lähtee suunnittelusta. Jo tuotantovaiheessa kannattaa huomioida, että dialogi tarjoaa riittävästi tietoa myös visuaalisesta sisällöstä. Valmiisiin videoihin tarvitaan saavutettava tekstitys, jossa puhujat on tunnistettu ja oleelliset äänet merkitty.
Ammattimainen tekstityspalvelu varmistaa, että tekstitykset täyttävät digipalvelulain ja WCAG-ohjeistuksen vaatimukset. Tämä on erityisen tärkeää julkishallinnon toimijoille, joiden sisältöjä valvotaan aktiivisesti, mutta yhtä lailla yksityisen sektorin organisaatioille, joita laajennetut vaatimukset koskevat.
Muuttuivatko saavutettavuusvaatimukset 1.1.2026?
Eivät. Digipalvelulain sisällölliset vaatimukset pysyivät ennallaan. Muutos koski ainoastaan valvovan viranomaisen organisaatiota. WCAG 2.1 A- ja AA-tason kriteerit ovat edelleen lain edellyttämä taso. WCAG 2.2 on julkaistu, mutta se ei ole vielä lainsäädännöllisesti pakollinen.
Pitääkö saavutettavuusseloste päivittää?
Kyllä. Saavutettavuusselosteessa mainittu valvontaviranomaisen yhteystieto on syytä tarkistaa ja päivittää vastaamaan nykyistä tilannetta. Samalla kannattaa käydä läpi, ovatko selosteessa kuvatut puutteet edelleen ajantasaisia vai onko korjauksia tehty.
Koskevatko vaatimukset myös vanhoja videoita?
Ennen 23.9.2020 julkaistut videotallenteet eivät kuulu digipalvelulain saavutettavuusvaatimusten piiriin. Niistä on kuitenkin mainittava saavutettavuusselosteessa. Kaikki tämän päivämäärän jälkeen julkaistut videot on tekstitettävä vaatimusten mukaisesti. Jos lisää kysymyksiä herää, kannattaa tutustua myös valvontaviranomaisen ohjeistuksiin.
Saavutettavuusvaatimusten täyttäminen ei tarvitse olla monimutkaista. Ammattimaisesti tuotetut tekstitykset varmistavat, että videosisällöt ovat kaikkien saavutettavissa ja samalla lain vaatimusten mukaisia. Tarvitsetko apua videoiden tekstittämisessä saavutettavuusvaatimusten mukaisesti? Pyydä tarjous, niin lähetämme sen 24 tunnin sisällä.