Esteettömyysdirektiivi (EU 2019/882) astui Suomessa soveltamisvaiheeseen 28. kesäkuuta 2025, ja nyt vuotta myöhemmin on hyvä hetki arvioida, mitä ensimmäinen vuosi on opettanut. Monelle yritykselle direktiivin vaatimukset tulivat konkreettisiksi vasta soveltamisen alettua, vaikka kansallinen lainsäädäntö oli voimassa jo helmikuusta 2023. Esteettömyysdirektiivi 2026 kokemukset osoittavat, että valmistautuminen jäi usein liian myöhäiseksi ja saavutettavuus ymmärrettiin kapeammin kuin direktiivi edellyttää.
Tässä artikkelissa käymme läpi, mitä esteettömyysdirektiivi käytännössä vaatii, millaisia kompastuskiviä yritykset kohtasivat ensimmäisen vuoden aikana ja miten saavutettavuudesta rakennetaan pysyvä osa organisaation toimintaa. Erityishuomio on videosisältöjen saavutettavuudessa, joka koskettaa käytännössä jokaista viestintä- ja markkinointitiimiä.
Mitä esteettömyysdirektiivi vaatii käytännössä
Esteettömyysdirektiivi koskee laajaa joukkoa digitaalisia tuotteita ja palveluja, joita tarjotaan kuluttajille EU:n alueella. Soveltamisalaan kuuluvat muun muassa verkkokaupat, sähkökirjat, audiovisuaaliset sisältöpalvelut sekä pankkipalvelut. Käytännössä tämä tarkoittaa, että yritysten digitaalisten palvelujen on täytettävä saavutettavuusvaatimukset, jotka pohjautuvat eurooppalaiseen EN 301 549 -standardiin ja sen sisältämiin WCAG-ohjeisiin.
Videoiden ja audiovisuaalisen sisällön osalta vaatimukset ovat selkeät: kaikessa julkaistussa videosisällössä tulee olla tarkat ja synkronoidut tekstitykset, jotka palvelevat kuulovammaisia katsojia. Tekstityksissä on huomioitava puheen lisäksi puhujan tunnistaminen ja merkitykselliset äänimaailman elementit. Pelkkä käännetty dialogi ei riitä, vaan kyseessä on laajempi saavutettava tekstitys, joka mahdollistaa sisällön ymmärtämisen ilman ääntä.
Mikroyritykset, joissa on alle 10 työntekijää ja liikevaihto tai taseen loppusumma jää alle kahden miljoonan euron, jäävät direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle. Kaikki muut kuluttajapalveluja tarjoavat yritykset ovat sen piirissä. Tämä koskee myös ennen kesäkuuta 2025 julkaistuja audiovisuaalisia mediapalveluja, joiden osalta siirtymäaikaa ei ole.
Yleisimmät kompastuskivet ensimmäisen vuoden aikana
Esteettömyysdirektiivi 2026 kokemukset kertovat, että yleisin virhe oli aliarvioida saavutettavuusvaatimusten laajuus. Moni yritys tulkitsi direktiivin koskevan vain verkkosivuston teknistä rakennetta, jolloin videosisältöjen tekstitys, saavutettavuusselosteet ja ostopolkujen esteettömyys jäivät huomiotta. Hollannin kuluttajaviranomaisen ACM:n mukaan yritysten nykytilan ja vaatimusten välillä on merkittävä kuilu.
Pikaratkaisut eivät tuoneet vaatimustenmukaisuutta
Merkittävä osa yrityksistä turvautui saavutettavuuswidgetteihin ja niin sanottuihin overlay-työkaluihin, joita markkinoidaan nopeina ratkaisuina. EU:n komissio on kuitenkin todennut, ettei verkkosivustoa voi tehdä täysin vaatimustenmukaiseksi ilman manuaalista työtä. Käytännössä nämä työkalut korjaavat vain osan yleisimmistä saavutettavuusongelmista eivätkä kata esimerkiksi semanttista otsikkorakennetta, lomakkeiden nimeämistä tai näppäimistönavigointia.
Tekstitys sekoitettiin käännöstekstitykseen
Toinen toistuva virhe oli olettaa, että käännetty dialogi riittää täyttämään tekstitysten saavutettavuusvaatimukset. WCAG-ohjeiden mukaan saavutettavassa tekstityksessä on oltava puhujan tunnistus, merkityksellisten äänten kuvaus ja tarkka synkronointi. Pelkkä puheen kääntäminen toiselle kielelle ei palvele kuulovammaisia katsojia, jotka tarvitsevat tietoa myös siitä, kuka puhuu ja mitä taustalla tapahtuu.
Saavutettavuus jäi kertaluonteiseksi projektiksi
Kolmas keskeinen oppi liittyy jatkuvuuteen. Monet organisaatiot korjasivat olemassa olevia sisältöjä, mutta julkaisivat samaan aikaan uutta materiaalia ilman saavutettavuustarkistuksia. Tämä johti tilanteeseen, jossa korjausvelka kasvoi samaa tahtia kuin sitä purettiin. Saavutettavuus ei ole projekti, jolla on päätepiste, vaan osa jokaista julkaisuprosessia.
Valvontaviranomainen vaihtui 2026: mitä LVV tarkoittaa yrityksille
Suomessa digitaalisten palvelujen saavutettavuutta valvoi vuoden 2025 loppuun asti Aluehallintovirasto (AVI). Vuoden 2026 alusta valvontavastuu siirtyi Lupa- ja valvontavirastolle (LVV), joka jatkaa saavutettavuuden seurantaa ja vastaanottaa kanteluja. Muutos on hallinnollinen, mutta yritysten on hyvä tiedostaa, että valvontakoneisto on toiminnassa ja aktiivinen.
Euroopan laajuisesti valvonta on käynnistynyt vaihtelevalla intensiteetillä. Ranskassa nostettiin ensimmäiset oikeudelliset toimet jo marraskuussa 2025, kun vammaisjärjestöt haastoivat neljä suurta vähittäiskauppaketjua puutteellisesta verkkosaavutettavuudesta. Ruotsissa viestintäviranomainen aloitti verkkokauppojen tarkastukset lokakuussa 2025. Sakkoja ei ole toistaiseksi määrätty, mutta viranomaisten linja on selkeä: tavoitteena on vaatimustenmukaisuus, ja dokumentoitu edistyminen on parempi kuin täydellisyys ensimmäisenä päivänä.
Suomalaisille yrityksille tämä tarkoittaa, että LVV:n valvonnan alla on syytä varmistaa ainakin saavutettavuusselosteen ajantasaisuus, sillä sen puuttuminen on yksi helpoiten todennettavista puutteista. Ranskassa pelkästä selosteen puuttumisesta voi seurata vuosittainen 25 000 euron sanktio.
Tekstitys ja litterointi saavutettavuuden kulmakivinä
Videosisällöt ovat keskeinen osa yritysten viestintää, ja juuri niiden saavutettavuus on esteettömyysdirektiivin myötä noussut kriittiseksi kysymykseksi. Direktiivi edellyttää, että audiovisuaalisissa palveluissa tarjotaan tekstitykset kuulovammaisille, äänikuvailut näkövammaisille sekä tarvittaessa viittomakielitulkkaus. Käytännössä tämä koskee kaikkea asiakas- ja markkinointivideosta koulutusmateriaaleihin ja sijoittajaviestintään.
Saavutettava tekstitys eroaa tavallisesta käännöstekstityksestä merkittävästi. WCAG-ohjeiden mukainen tekstitys sisältää puhujan tunnistamisen, merkityksellisten taustaäänten kuvauksen ja tarkan synkronoinnin puheen kanssa. Tämä palvelee kuulovammaisten lisäksi laajempaa yleisöä: tutkimusten mukaan jopa 80 prosenttia tekstityksiä käyttävistä katsojista ei ole kuulovammaisia, vaan he katsovat videoita esimerkiksi äänettömässä ympäristössä.
Litterointi täydentää tekstitystä tarjoamalla sisällöstä tekstimuotoisen version, jota voi lukea omaan tahtiin. Tämä on erityisen hyödyllistä kognitiivisista haasteista kärsiville käyttäjille sekä tilanteissa, joissa sisältöä halutaan hakea tai analysoida tekstimuodossa. Tekstitys ja litterointi yhdessä muodostavat saavutettavuuden perustan, jonka päälle muut toimenpiteet rakentuvat.
Käytännön askeleet kohti pysyvää saavutettavuutta
Ensimmäisen vuoden tärkein opetus on, ettei saavutettavuus ole kertaluonteinen korjausprojekti vaan jatkuva prosessi. Jokainen uusi video, verkkosivu tai digitaalinen palvelu on suunniteltava saavutettavaksi alusta alkaen. Tämä edellyttää selkeitä sisäisiä prosesseja ja vastuuhenkilöitä.
Auditointi ja dokumentointi luovat pohjan
Ensimmäinen konkreettinen askel on nykytilan kartoitus saavutettavuusauditoinnilla. Automaattiset testaustyökalut tunnistavat alan asiantuntijoiden mukaan vain noin kolmanneksen todellisista WCAG-puutteista, joten manuaalinen tarkistus ja käyttäjätestaus ovat välttämättömiä. Auditoinnin pohjalta laaditaan korjaussuunnitelma, jossa priorisoidaan kriittisimmät puutteet ja asetetaan aikataulut.
Saavutettavuusseloste on pidettävä ajan tasalla. Se ei ole staattinen dokumentti, vaan sen tulee heijastaa palvelun todellista tilaa. Kun puute korjataan, seloste päivitetään. Kun uusi ominaisuus tuo mukanaan uuden esteen, sekin kirjataan avoimesti.
Videosisältöjen saavutettavuus osaksi julkaisuprosessia
Viestintätiimien kannalta tehokkain tapa varmistaa jatkuva saavutettavuus on integroida ammattimainen tekstitys osaksi jokaista videon julkaisuprosessia. Tämä tarkoittaa, että tekstityksen tilaaminen tai tuottaminen on yhtä luonnollinen vaihe kuin videon editointi tai julkaisualustan valinta. Kun prosessi on selkeä, saavutettavuudesta ei tule pullonkaulaa vaan rutiinia.
Spoken tuottaa saavutettavat tekstitykset, joissa huomioidaan puhujan tunnistus, äänten kuvaus ja tarkka synkronointi. Työ tehdään suljetussa järjestelmässä, joka täyttää GDPR:n vaatimukset. Vaikka tekoälypohjainen puheentunnistus nopeuttaa prosessia, jokainen tekstitys käy läpi kielitieteen ammattilaisten tarkistuksen ennen toimitusta.
Esteettömyysdirektiivin ensimmäinen vuosi on osoittanut, että saavutettavuuteen panostaminen ei ole pelkästään lakisääteinen velvoite vaan myös liiketoiminnallisesti järkevää. EU:ssa lähes joka neljäs yli 16-vuotias kokee jonkinasteisen toimintarajoitteen. Saavutettava sisältö tavoittaa laajemman yleisön ja rakentaa luottamusta.
Jos organisaatiossanne pohditaan videosisältöjen saavutettavuutta tai tarvitsette ammattimaisia tekstityksiä, pyytäkää tarjous. Toimitamme tarjouksen 24 tunnin sisällä.