Saavutettavuusdirektiivin vaikutukset videoiden tekstityksiin

mennessä 28 elo, 2019

Vuoden 2020 syksystä lähtien kaikkien julkisten organisaatioiden tulee tarjota verkkosivujensa video- ja audiosisällöille tekstitykset saavutettavuusdirektiivin mukaisesti. Mikäli videoiden ja/tai audioiden sisältö käy muilla tavoin esille tekstimuodossa verkkosivuilta, ei tekstityksiä tarvita.

Euroopan unionin saavutettavuusdirektiivi

Saavutettavuusdirektiivi on Euroopan unionin vuonna 2016 julkaisema direktiivi julkisen sektorin organisaatioiden verkkosivustojen ja mobiilisovellusten saavutettavuudesta. Direktiivin pohjalta Suomessa on säädetty Laki digitaalisten palveluiden tarjoamisesta.

Lain täytäntöönpanoa valvoo Etelä-Suomen aluehallintovirasto. Heidän suosituksensa saaavutettavuusdirektiivin käytäntöönpanolle perustuvat WCAG 2.1 eli Web Content Accessibility Guidelines -ohjeistukseen. Ohjeistuksen on laatinut kansainvälinen World Wide Web -konsortio (W3C) ja se on yleisesti käytössä monien maiden lainsäädännön saavutettavuusvaatimusten perustana.

Mediasisällöt, joihin vaatimuksia sovelletaan

Saavutettavuusvaatimukset koskevat kaikenlaisia video- ja audiosisältöjä, jotka jäävät tallenteena palveluntarjoajan verkkosivuille. Suorana lähetyksenä lähetettäviä videoita ei tarvitse tekstittää. Niihinkin kuitenkin vaaditaan tekstitys silloin, jos ne lisätään jälkikäteen verkkosivuille saataville.

Erilaisia mediasisältövaihtoehtoja on käytännössä kolme:

  1. Video, jossa on ääni
  2. Video, jossa ei ole ääntä
  3. Äänitallenne ilman videota (esim. podcast-nauhoitus)

Video, jossa on myös ääni, on tyypillisin esimerkki mediasisällöstä, johon tekstityksiä tehdään. Saavutettavuusvaatimukset täyttyvät helpoiten tekstittämällä videot myöhemmin tässä blogitekstissä kuvatulla tavalla.

Pelkkää videokuvaa sisältävästä mediasta tulee laatia kuvaileva tekstivastine, jossa kerrotaan mitä videolla tapahtuu. Tämä ei ole kuitenkaan tarpeellista, jos video on tehty havainnollistamaan sivustolla muuten tekstimuodossa kuvattua toimintaa.

Pelkkää ääntä sisältävä lähetys eli esimerkiksi podcast-äänite voidaan tekstittää samaan tapaan kuin video, tai sen sisältö voidaan vaihtoehtoisesti litteroida yhtenäiseksi luettavaksi tekstiksi. Litterointi on tekstitystä kustannustehokkaampi vaihtoehto.

Jos video tai äänite on sivustolla esitetyn tekstisisällön mediavastine, tekstitystä ei tarvita. Kuitenkin, jotta video voidaan katsoa tekstin mediavastineeksi, on sen vastattava tekstiä mahdollisimman tarkasti. 

Vaatimukset tekstityksille

Tekstityksessä tulee olla tekstimuodossa kaikki videolla tai äänitteellä puhuttu merkityksellinen sisältö. Tekstityksissä on luonnollista, että puhuttua tekstiä hiukan tiivistetään, jotta tekstitys saadaan sopimaan ruudulle näkyville.

Puheen lisäksi tekstityksestä tulee käydä esille, kuka on äänessä, mikäli se ei käy videosta selkeästi esille. Myös muut olennaiset äänet kuten taustamusiikki tai taustalla kuuluva muu äänimaailma, kuten poliisin sireeni tai ovenkoputus pitää näkyä tekstityksessä.

Saavutettavuusdirektiivin vaatimusten mukaan video tulee tekstittää samalla kielellä, jolla se on puhuttu. Eli esimerkiksi suomenkielisiin videoihin tekstitys tulee olla saatavilla suomeksi.

Saavutettavuusdirektiivin aikataulu tekstitysten osalta

Tekstitysten osalta saavutettavuusdirektiivi koskee 23.9.2020 jälkeen julkaistuja videoita. Jos video on julkaistu ennen kyseistä päivämäärää, ei tekstityksiä vaadita.

Spoken voi auttaa tekstitysten teossa

Spoken tekee WCAG 2.1 -vaatimukset täyttäviä tekstityksiä kaikenlaisiin videoihin suomeksi, ruotsiksi, englanniksi, saksaksi, viroksi ja venäjäksi. Saat meiltä tekstitykset videon alkuperäiskielellä tai käännettynä jollekin muulle kielelle. Lue lisää tekstityspalvelustamme!

 

Lisätietoja aiheesta