Ruututekstikonventiot

Ruututekstit muodostavat suuren osan siitä tekstimäärästä, joita nykyisin luemme, joten niiden laatu ei ole samantekevää. Tässä blogikirjoituksessa käsitellään tärkeimpiä ruututekstikonventioita eli repliikkien laatimisen ohjeita ja tapoja ja pohditaan niiden tärkeyttä.

Ajatuskokonaisuudet samalle riville

Mikäli asia on pidempi kuin kaksirivinen repliikki, se kannattaa jakaa siten, että kaikki repliikit muodostavat oman ajatuskokonaisuuden. Mikäli tila ei riitä, tekstiä on tiivistettävä. Repliikin lopussa oleva tavuviiva kertoo siitä, että seuraavassa repliikissä asia jatkuu. Toisinaan jatkuminen merkitään myös kolmella pisteellä, joka joskus tarkoittaa myös äkillisesti katkeavaa puhetta. Seuraavassa Jääskeläisen esimerkki huonosti laadituista tekstityksistä (s. 121):

Minua alkoi Health Riderissa

kiinnostaa se, että siinä on

-oikeastaan kolme laitetta

yhdessä. Sillä voi tehdä

venytyksiä toisin kuin

useimmilla muilla laitteilla

Tavuviiva on konventioiden vastaisessa paikassa, ja asioita on pilkottu eri ruututeksteihin hieman epätavallisesti. Tällainen vie huomiota itse ohjelmalta ja vaikeuttaa seuraamista. Tässä paremmin laadittu versio:

Minua alkoi Health Riderissa

kiinnostaa se, –

että siinä on oikeastaan

kolme laitetta yhdessä.

Sillä voi tehdä venytyksiä

toisin kuin useimmilla muilla laitteilla

Kieliopillisesti yhteen kuuluvat sanat samalle riville

On myös olennaista jättää loogisesti tai kieliopillisesti yhteen kuuluvat sanat samalle riville, vähintään samaan ruututekstiin. Tässä jälleen Jääskeläisen esimerkki epäonnistuneesta tekstityksestä (s. 122):

Päätimme soittaa Helsingissä

ennen kuin meille edes tarjottiin –

Superbowlin keikkaa. Emme

koskaan harkinneet Helsingin –

keikan peruuttamista.

Ovathan nämä lähekkäin,

mutta kyllä me

tällaiset hoidetaan.

Yllä olevassa esimerkissä objekti (Superbowlin keikka) on erillään predikaattiverbistä (tarjottiin), eli olisi katsojalle johdonmukaisempaa pitää ne samassa ruututekstissä. Lisäksi genetiiviattribuutti (Helsingin) on erotettu pääsanastaan (keikkaa). Tässäkin tapauksessa katsojan on vaivattomampaa seurata tekstitystä, mikäli sanat Helsingin keikkaa olisivat samassa ruututekstissä. Tässä paremmin laadittu versio:

Päätimme soittaa Helsingissä

ennen kuin Superbowlin keikkaa tarjottiin.

Emme koskaan harkinneet

Helsingin keikan peruuttamista.

Ovathan nämä lähekkäin,

mutta kyllä me tällaiset hoidetaan.

Miksi ne ovat tärkeitä?

Konventioita eli ohjeita on tärkeitä noudattaa, sillä tekstitykset ja ruututekstit ovat merkittävä osa lukemastamme tekstistä. Ne eivät suinkaan ole mitään epämääräisiä, ajattelemattomasti ja hätäisesti kirjoitettuja aputekstejä. Hyvin laadittu ruututeksti on nopea lukea ja helppo ymmärtää, ja siten se parantaa katselukokemusta merkittävästi. Toisaalta taas huonosti laaditut tekstitykset vievät huomiota itse ohjelmalta, mikä tietenkin voi tehdä koko katselemisen hyödyttömäksi, jos katsoja pohtii epäselviä tekstitysvalintoja keskittymättä itse asiaan. Usein hyvin tehdyt tekstitykset ovat ikään kuin näkymättömiä eli niitä ei edes huomaa, kun taas huonosti tehdyt tekstitykset vievät huomion pääasialta.

Lue lisää

Riitta Jääskeläinen (2007). Av-kääntämisen tutkimus ja tutkimustarpeet Suomessa. Teoksessa: Riitta Oittinen ja Tiina tuominen (toim.) Olennaisen äärellä. Tampere University Press.