Kulttuurisensitiivisyys osana haastattelua

mennessä 7 touko, 2018

Kulttuurisensitiivisyys on tärkeä osa onnistunutta haastattelua. On hyvä muistaa, että haastattelutilanteessa kohdataan aina yksilö, joka saattaa tai ei saata käyttäytyä tietyn kulttuurisen normiston mukaan riippuen hänen taustastaan. Haastattelijan on tärkeää lähestyä haastateltavaa ilman kulttuurisia stereotypioita. Lisäksi hänen on hyvä olla tietoinen omista ennakkoluuloistaan ja asenteistaan, sekä omista kulttuurisista lähtökohdistaan. Pahimmillaan stereotyyppinen ajattelu nimittäin voi olla esteenä haastateltavan ja haastatellun välisen luottamussuhteen muodostumiselle, haitaten itse tutkimuksen tekemistä.

Kulttuurien monimuotoisuus globaalissa maailmassa

Yhden määritelmän mukaan kulttuurin käsite perustuu kuviteltuun yhteisöön, joka on diskursiivisesti rakennettu. Kyseessä on siis abstrakti ja analyyttinen käsite, joka ei ole sama asia kuin maa tai etninen tausta. Tänä päivänä puhutaankin usein kaksikulttuurisista tai monikulttuurisista identiteeteistä. Monikulttuuriset ihmiset kuuluvat moniin eri kieliryhmiin ja heidän identiteettinsä on myös monesta kulttuurista lähtöisin. Ekspatriaattien keskuudessa tavataan myös ns. kolmannen kulttuurin lapsia, jotka omaksuvat uuden kotimaansa kulttuuri-identiteetin, joka eroaa vanhempien kulttuuri-identiteeteistä.

On tärkeää muistaa, että kulttuurit ovat jatkuvan muutoksen alaisena ja vaikuttavat toisiinsa. Jokainen yksilö kuuluu erilaisiin kulttuureihin ja alakulttuureihin. Myös yrityksillä ja perheillä on omat kulttuurinsa. Kulttuurien välisen viestinnän ongelmien taustalla ovatkin usein kielelliset väärinkäsitykset. Näitä syntyy, jos kontekstivihjeitä, kuten intonaatiota, painotusta, rytmitystä, sanoja, foneemeja, lauserakennevaihtoehtoja, eleitä ja ilmeitä tulkitaan väärin.

Kulttuuri tietona ja arvoina

Kulttuuria voidaan ajatella tietona ja arvoina, jotka ovat ilmaistujen uskomusten, arvojen ja tekojen taustalla. Kulttuuri ja kieli eivät välttämättä ole objektiivisia järjestelmiä, jotka määrittävät yksilöä ulkoapäin, vaan ne voidaan käsittää symboleiksi, joita yksilö voi omia, vastustaa, muuttaa, tai keksiä. Jälkikoloniaalisen kritiikin mukaan kulttuurit eivät myöskään ole essentialistisia, vaan ennemminkin monimuotoisia. Näin ollen niitä ei voi luokitella jyrkästi länsimaiseen individualistiseen ja aasialaiseen kollektiiviseen, tai amerikkalaiseen maskuliiniseen ja pohjoismaiseen feminiiniseen kulttuuriin. Käytännössä yksilötasolla kulttuurien väliseen viestintään usein vaikuttavat myös valtasuhteet. Näin myös esimerkiksi rotu, etnisyys, sukupuoli, ikä, kieli, fyysinen kunto ja seksuaalinen identiteetti näyttelevät omaa rooliaan kulttuurien välisessä viestinnässä.

Kulttuurit muutoksen alla

Nykyinen englannin kielen asema kansainvälisenä tieteen ja kaupan kielenä muokkaa osaltaan myös muiden kulttuurien arvoja ja käytäntöjä. Senkin takia on kovin vaikeaa pitää kulttuureja ja identiteettejä kiveen kirjoitettuina. Kulttuurit nimittäin elävät jatkuvan muutoksen alaisina poliittisten ja ideologisten muutosten sekä muuttoliikkeiden keskellä. Mielenkiintoisena poikkeuksena tästä toimivat diasporat, joissa tiettyjen kulttuurien ominaispiirteet säilyvät usein alkuperäisessä muodossaan uudessa ympäristössä, samalla kun alkuperäiskulttuuri muuttaa aikojen saatossa muotoaan. Näin ollen myös paikalla voi olla vaikutusta siihen, miten kulttuuri tulee haastattelutilanteessa esille.

Lue lisää:

  • Gumperz John J. and Jenny Cook-Gumperz 2014. “Interactional Sociolinguistics: Perspective on Intercultural Communication”. The Handbook of Intercultural Discourse and Communication. Ed. Christina Bratt Paulston, Scott F. Kiesling, and Elizabeth S. Rangel. Chichester, West Sussex: WILEY Blackwell, 2014. 63-76.
  • Kubota, Ryuko 2014. “Critical Approaches to Intercultural Discourse and Communication”. The Handbook of Intercultural Discourse and Communication. Ed. Christina Bratt Paulston, Scott F. Kiesling, and Elizabeth S. Rangel. Chichester, West Sussex: WILEY Blackwell, 2014. 90-109.
  • Piller, Ingrid. 2014 “Intercultural Communication: An Overview”. The Handbook of Intercultural Discourse and Communication. Ed. Christina Bratt Paulston, Scott F. Kiesling, and Elizabeth S. Rangel. Chichester, West Sussex: WILEY Blackwell, 2014. 3-18.