Kotouttava ja vieraannuttava käännösstrategia

Tämä artikkeli antaa sinulle käsityksen kahdesta peruskäännösstrategiasta: kotouttavasta ja vieraannuttavasta. Lisäksi pohditaan, mihin niitä voi käyttää.

Kotouttava käännösstrategia

Kotouttava käännösstrategia tarkoittaa käännettävän tekstin muokkaamista siten, että se vastaa mahdollisimman tarkasti kohdekielen kulttuuria. Termejä on ensimmäisenä käyttänyt Lawrence Venuti vuonna 1995. Tällä tavalla käännettyä tekstiä lukiessaan lukija ei välttämättä havaitse, että se on käännös, sillä kääntäjä sopeuttaa tekstin kohdekieleen ja -kulttuuriin. Tekstin tavoitteena on toimia kuin suomalainen teksti toimii Suomessa ja häivyttää alkuperäisen kulttuurin piirteet. Tekstillä pitäisi olla sama vaikutus lukijaan sekä alkuperäisellä kielellä alkuperäiskulttuurissa että kohdekielellä kohdekulttuurissa. Tämä käännösstrategia voi edellyttää jopa muutoksia sisältöön, mikäli jotain ilmiötä ei tunneta kohdekulttuurissa. Esimerkkinä kotouttavasta kääntämisestä on vaikkapa nimien muuttaminen: kotouttavalla tavalla päähenkilön nimi voisi olla Liisa eikä Alice. Toisaalta myös puhuttelua voidaan muuttaa teitittelystä sinutteluksi kulttuurista riippuen.

Vieraannuttava käännösstrategia

Päinvastoin kuin kotouttavassa strategiassa, vieraannuttavan strategian tarkoitus on olla mahdollisimman lähellä lähdetekstiä. Sisältöä ei muuteta, ja lähdekulttuuri ja -kieli ovat näkyvillä. Lähdetekstistä poiketaan vain sen verran kuin on välttämätöntä, ja käännöksessä noudatetaan lähdetekstin sisältöä ja muotoa kohdekielen normit huomioiden. Tällöin esimerkiksi nimiä ei käännettäisi, ja Alice olisi silloin suomenkielisessäkin käännöksessä Alice eikä Liisa. Tekstitysten kohdalla esimerkiksi on pysyttävä lähellä alkuperäistä tekstiä, sillä tarinaa ja repliikkejä ei voi muuttaa. Katsojalle on annettava mahdollisimman hyvä käsitys siitä, mitä alkuperäisellä videolla sanotaan ja tapahtuu.

Käyttötarkoitukset

Usein mitään tekstiä ei käännetä pelkästään kotouttavasti tai vieraannuttavasti, vaan kääntäjä liikkuu ikään kuin jatkumolla. Käännöstä tehdessä valinnat perustuvat muun muassa asiakkaan toiveisiin, käyttötilanteisiin, kohderyhmään, ympäristöön ja aikaan sekä käännettävän tekstin ominaisuuksiin. Esimerkkejä kotouttavaa kääntämistä vaativista teksteistä ovat esimerkiksi lastenkirjallisuus, turvallisuusmääräykset, käyttöohjeet ja mainokset. Tällaisissa tapauksissa lukijalle ei ole väliä, kuinka tarkasti lähtötekstiä noudatetaan. Ei välttämättä käy ilmi, onko teksti käännös vai ei. Mainoksen tehtävä on vaikuttaa lukijaan, jolloin kääntämisen on oltava vapaampaa. Vieraannuttavaa käännösstrategiaa taas käytetään esimerkiksi uutisissa, tuotekuvauksissa ja sopimuksissa, jolloin sisältö ja tiedon välittäminen on olennaisinta eikä tietoa voi muuttaa. Esimerkiksi tekstityksiä tehdessä videon sisältöä ei voi muuttaa, ja katsoja on saatava ymmärtämään, mitä lähdekulttuurissa tapahtuu ja lähdekielellä sanotaan.

Lue lisää

Liisa Tiittula: Johdatusta kääntämiseen ja käännöstieteeseen.