Oikeinkirjoitus osa 8: Lainausmerkit, heittomerkki ja kenoviiva
Seuraavaksi käsitellään lainausmerkkien, heittomerkin ja kenoviivan käyttöä.
Lainausmerkit
Samanmuotoiset lainausmerkit tulevat sekä lainauksen alkuun että loppuun.
- ”Olkoon niin”, hän sanoi.
1) Niillä osoitetaan toisen tekstistä saadut lainaukset.
- ”Tuletko siis huomenna?” Mikko kyseli.
2) Lainaus on myös seuraavassa, koska puhuja käytti juuri tuota sanaa:
- Sanoit tulevasi ”vuorenvarmasti”.
3) Lainausmerkeillä osoitetaan myös, että tarkoitetaan kielen sanaa tai ilmausta eikä sen tarkoitetta.
- ”Järvi” ja ”niemi” ovat suomen omaperäisiä sanoja.
Sanat voidaan myös kursivoida, jolloin ei käytetä lainausmerkkejä.
4) Kirjojen ja lehtien nimissä käytetään selvyyden vaatiessa lainausmerkkejä.
- ”Sataa kyyneleitä” on hänen uusin teoksensa.
Tässäkin tapauksessa sanat voidaan kursivoida, jolloin lainausmerkkejä ei tarvita.
5) Lainausmerkit osoittavat myös luettelossa ylemmän rivin toistoa.
- Mikko Mallinen
- Matti ”
Huom. Piste, huutomerkki ja kysymysmerkki tulevat lainausmerkin edelle, mutta jos se ei sisälly lainaukseen, ne tulevat sen jälkeen.
- ”Saanko lainata kirjaa?” uteli Matti.
- Joko luit kirjan ”Myrkkypikari”?
Pilkku tulee lainausmerkin jälkeen.
Heittomerkki
1) Heittomerkkiä tarvitaan joskus yhdyssanoissa osoittamaan loppuvokaalin puuttumista.
- jok’ikinen
Seuraavissa sanoissa heittomerkkiä ei tarvita: yhtäkkiä, vaikkei, yhtaikaa
2) Sitä käytetään myös selvyyden vuoksi tavunrajaa osoittamaan, kun se osuu kahden saman vokaalin väliin
- raa’at
- rei’ittää
3) Joidenkin vierassanojen taivuttamiseen tarvitaan myös heittomerkkiä.
- Bordeaux’ssa
Kenoviiva
Kenoviiva on vasemmalle kallistuva viiva, jota käytetään tietotekniikassa esimerkiksi hakemistojen ja tiedostojen nimien välissä niin kutsutuissa polkumerkinnöissä.
- D:\kansio\alikansio\tiedosto.doc
Lähteet:
Terho Itkonen ja Sari Maamies 2012. Uusi kieliopas. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi.