Oikeinkirjoitus osa 5: Ajatusviiva
Ajatusviiva menee monesti sekaisin yhdysmerkin kanssa. Tässä kattava katsaus siihen, miten ajatusviivaa oikein käytetään.
Ajatusviiva
Ajatusviiva on yhdysmerkkiä pidempi vaakaviiva.
1) Sitä käytetään joskus liittämään virkkeen jatkoksi päälausetta, joka läheisesti liittyy edellä sanottuun.
Alun perin juhlat piti järjestää Roosendaalissa – mutta sitä ei kerrottu kenellekään.
2) Sitä käytetään myös osoittamaan, että virkkeen lopuksi seuraa jotain odottamatonta.
Näin puistossa – paniikissa juoksentelevan hirven.
3) Se pannaan myös virkkeen sisään erottamaan irrallista lisää.
Kaadoin juomat – kahvin ja teen – juomakelvottomina viemäriin.
4) Sitä voidaan käyttää myös lainausmerkkien sijasta osoittamaan omalta riviltä alkavan repliikin alkua.
–Kuumaa on, huohotti Mikko auringossa. –Miten voi olla niin kuuma?
5) Sillä osoitetaan myös uuden kohdan alkua allekkaisissa luetelmissa.
Vauvat tarvitsevat mm.
–sängyn
–hoitopöydän
–kylvyn ja kylpyjalustan.
Kokonaiset lauseet kirjoitetaan näin:
On huomattava, että
–käyttäjän pituus vaikuttaa korkeuteen
–käyttökorkeutta ei voi vaihtaa.
Tai vaihtoehtoisesti näin:
On huomattava seuraava:
–Käyttäjän pituus vaikuttaa korkeuteen.
–Käyttökorkeutta ei voi vaihtaa.
6) Ajatusviivaa käytetään suomessa myös ääriarvoja, rajapaikkoja, osapuolia tms. osoittavien numeroiden ja sanojen välissä.
13–16 €
Kymmenen–viisitoista osallistujaa
10–20-vuotiaat
kesä-heinäkuussa
Suomi–Ruotsi 6–1
Paasikiven–Kekkosen linja
Ajatusviivan molemmin puolin pannaan välilyönti, mikäli jompikumpi osista koostuu useammasta sanasta.
Paino 100 g – 1 kg
Terho Itkosen – Sari Maamiehen Uusi kieliopas
Yhdysmerkki ja ajatusviiva tulee seuraavanlaisiin nominatiivialkuisiin tapauksiin, jotka kokonaisuuksina ovat yhdyssanoja:
Suomi–Ruotsi-ottelu
6–1-voitto
7) Ajatusviivalla osoitetaan myös virkkeen katkeamista.
Olikohan se –?
Hän on ollut projektiassistenttina (2005–2008) ja projektipäällikkönä (2008–).
8) Sillä myös osoitetaan puuttuvia euroja ja senttejä.
–,50
15,–