Haastattelukutsun muotoilu

Haastattelun kohderyhmäksi valikoituvat usein tutkijalle itselleen ennestään tuntemattomat henkilöt, minkä takia tärkeä ensivaikutelma tutkimuksesta annetaan juuri haastattelukutsussa. Mutta mitä haastattelukutsussa kannattaa ottaa huomioon?

Kohderyhmä

Tavoitteenasi on herättää mahdollisten haastateltavien mielenkiinto ja saada heidät innostumaan projektistasi. Ensiksi kannattaa pohtia, millaiselle yleisölle kutsun tekee, ja kirjoittaessa on hyvä ottaa huomioon, ketkä kaikki ilmoituksen lukevat. Koostuuko lukijakunta alan opiskelijoista tai asiantuntijoista vai kenties koko väestöstä? Kutsun laatimiseen vaikuttaa se, millaiselle ryhmälle sen kohdentaa. Kannattaako kutsusta tehdä helppotajuinen vai olisiko hyödyllistä sisällyttää kutsuun esimerkiksi tutkimuksen yksityiskohtia? Ehkä on hyödyllistä pohtia myös, missä kutsua jaetaan. Sähköpostivirran paljoudessa napakkuus ja ytimekkyys voivat olla ratkaisevia.

Itsensä esittely

Koska kohteena on tuntemattomat haastateltavaehdokkaat, tieto sinusta tai tutkimusryhmästäsi ja tarkoituksistasi on olennaista. Itsensä esittely lyhyesti on esimerkiksi hyvä tapa aloittaa kutsu, jotta tulevat haastateltavat saavat heti käsityksen siitä, kuka tai ketkä haastattelun tekevät. Tietojen rajaaminen ja tiivistäminen on kuitenkin tärkeää, sillä napakka kutsu on nopeampi lukea kuin pitkä. Kerro, miksi on tärkeää saada haastateltavia.

Haastattelun tarkoitus

Haastattelun tarkoitus on hyvä kertoa, sillä on tärkeää, että ehdokkaat tietävät, miksi ja mitä varten haastattelu tehdään. Etsitkö haastateltavia lopputyöhösi tai muun tyyppiseen tutkimukseen vai kenties gallupiin? Sen tietäminen auttaa haastateltavaa antamaan relevantteja vastauksia. Haastateltava haluaa tietää, mihin hänen vastauksiaan käytetään ja miten hän voi haastattelijaa auttaa. Toisaalta tarkoituksistasi riippuen ei kannata kertoa liikaa, sillä se voi vaikuttaa vastauksiin myös kielteisellä tavalla. Haastateltavaa kuitenkin ehkä kiinnostaa tietää etukäteen, mitä haastattelu tarkalleen pitää sisällään, ja sillä tavalla voi saada mahdollisia ehdokkaita ottamaan yhteyttä.

Mitä odotat haastateltavilta?

On tietenkin tarpeellista myös tuoda esille, mitä haastateltavaehdokkaalta odotetaan. Siten ehdokas tietää, onko hänen mielekästä ottaa yhteyttä. Se auttaa välttämään turhia yhteydenottoja ja säästää sekä sinun että kutsun lukijan aikaa. Onko sinulla esimerkiksi terveydellisiä tai taustoihin liittyviä vaatimuksia? Edellytetäänkö haastateltavalta aiempaa tietämystä aiheesta vai olisiko parempi, että aihe olisi tuntematon? Mainitse tällaiset seikat kutsussasi.

Yksityiskohdat

Haastattelupaikka, -aika ja -tapa on hyvä kertoa. Järjestätkö yksilö- vai ryhmähaastatteluita? Äänitetäänkö tai videoidaanko haastattelut ja litteroidaanko ne? Lisäksi haastattelijaehdokkaiden löytämistä helpottaa palkkion lupaaminen. Tarpeen mukaan haastateltavaehdokkaan saa myös vakuuttumaan sillä, että takaa nimettömyyden ja luottamuksellisuuden haastattelussa. Haastattelun kesto on myös hyvä todeta, jotta ehdokkaat saavat käsityksen sen laajuudesta. Lopuksi tärkeintä on mainita yhteystietosi, jotta mahdolliset haastateltavat voivat ottaa sinuun yhteyttä.

Viimeistely

Hyvän vaikutelman takaa kieliasun tarkistuttaminen kirjoittamisen asiantuntijalla erityisesti silloin, jos kirjoittaa muulla kuin äidinkielellään. Asiantuntija voi vielä hioa tekstiä ja varmistaa kutsun ulkoasun. Huolellisesti laadittu kutsu takaa sen, että kutsu herättää luottamusta ja ehdokkaat saavat hyvän kuvan kutsun laatijasta.

Lähteet:

• Gillham, B.2000 The Research Interview. Lontoo: Continuum.