Tehokas tutkimushaastattelu

Haastattelemaan oppii haastattelemalla, eli kokemus on valttia. Aiheesta on myös kirjoitettu oppaita, joihin kannattaa tutustua. Tässä kuitenkin muutamia neuvoja siitä, mitä kannattaa ottaa huomioon, jotta haastattelu sujuu mahdollisimman tehokkaasti.

Haastattelun tallennus

Haastattelu kannattaa ehdottomasti nauhoittaa. Keskustelusta tulee vapaata ja kommunikaatiosta sujuvaa, kun se tallennetaan eikä haastattelijan tarvitse käyttää aikaa asioiden ylös kirjoittamiseen. Yleensä haastateltavat unohtavat nauhurin olemassaolon nopeasti eivätkä reagoi siihen kielteisesti. Nauhoittamisesta kannattaa tietysti aina sopia etukäteen.

Testaa käyttämäsi nauhoitusväline etukäteen, jotta tiedät sen toimivan ja nauhoittavan ääntä halutulla tavalla. Mahdollisuuksien mukaan haastattelun voi nauhoittaa vaikka kahdella eri välineellä. Esimerkiksi jos tietokoneeseen sattuukin tulemaan jokin vika kesken haastattelun, kännykän ääninauhuri on varalla eikä haastattelu keskeydy. Pahimmassa tapauksessa joudut tekemään haastattelun myöhemmin uudelleen tai mahdollisesti hylkäämään sen kokonaan, jos nauhoitus epäonnistuu.

Ajoitus

Valitse haastatteluajankohta järkevästi: tee haastattelut mieluiten arkipäivinä ja noin välillä klo 8–20. Esimerkiksi työssä käyvälle henkilölle sopivat yleensä illat ja vapaapäivät, jollei haastattelua voi tehdä työpaikalla. Kun sopiva aika on löytynyt, pidä siitä kiinni ja saavu sovittuun aikaan paikalle.

Haastattelupaikan valinta

Yleisimmin paikaksi valikoituu haastateltavan koti, työpaikka tai jokin julkinen tila. Koska teemahaastattelussa tulee muodostaa haastateltavaan hyvä kontakti, paikan kannattaa olla rauhallinen ja turvallinen. Yritä välttää tiloja, joissa liikkuu alinomaa paljon ihmisiä ja jotka ovat meluisia. Valitkaa istumapaikat niin, ettette istu liian kaukana toisistanne. Jos haastattelijan ja haastateltavan välinen etäisyys on liian pitkä, siitä voi kärsiä sekä äänityksen laatu että luottamuksen ilmapiiri. Vastakkain istuminen esimerkiksi keittiön tai kahvihuoneen pöydän äärellä on hyvä ratkaisu.

Aikataulutus

Tavallisesti 1,5–2 tuntia on sopiva kesto haastattelulle. Tämän jälkeen yleensä sekä haastateltavalla että haastattelijalla keskittyminen alkaa herpaantua. Aikaa kannattaa varata myös vapaamuotoiseen keskusteluun sekä mahdollisesti siihen, että esimerkiksi juodaan kahvit.

Haastattelijan ominaisuudet

Kaikki ihmiset ovat erilaisia, ja siten myös haastattelutyylejä on erilaisia. Kuten monessa muussakin asiassa, myös haastattelutaitojaan voi kehittää harjoittelemalla ja kouluttautumalla. Kirjassaan Tutkimushaastattelu Sirkka Hirsjärvi ja Helena Hurme ovat koonneet joitakin piirteitä, joita haastattelijalta voidaan edellyttää. Alla on lueteltu muutamia.

Hyvä haastattelija:

• tuntee haastattelun aihepiirin ja osaa kysyä oikeita kysymyksiä
• pitää mielessään haastattelun tarkoituksen ja ohjaa keskustelua sen mukaan
• esittää selviä ja yksinkertaisia kysymyksiä, jotka on helppo ymmärtää
• puhuu selkeästi ja ymmärrettävästi
• osaa havainnoida ihmisen käytöstä, jotta voi mm. valita sopivan kommunikaatiotyylin
• tulee toimeen eritaustaisten ja -ikäisten ihmisten kanssa
• herättää luottamusta haastateltavassa, jotta tämä uskaltaa kertoa henkilökohtaisistakin asioista ja
• käyttäytyy mahdollisimman neutraalisti eikä herätä erityistä huomiota.

Puhelinhaastattelu

Suurin osa edellä mainitusta pätee myös puhelinhaastattelussa. Haastattelutekniikkaa tulee tällöin kuitenkin muuttaa hieman, koska puhelimessa ei voi esimerkiksi havainnoida nonverbaalia viestintää tai vaikkapa aina tietää, onko haastateltava ymmärtänyt kysymyksen. Kysymysten asetteluun kannattaakin kiinnittää erityistä huomiota ja muotoilla niistä mahdollisimman lyhyitä ja selkeitä. Haastateltavan päälle puhumista tulisi välttää ja osoittaa myötäily (esim. ”hyvä” tai ”hmm”) vasta taukojen aikana.

Katso myös:

• Hirsjärvi, Sirkka, Hurme, Helena 2008. Tutkimushaastattelu. Teemahaastattelun teoria ja käytäntö. Helsinki: Gaudeamus.