Suomalaiset ovat tekstityskansaa

Lasten lukutaidon parantamista ajavan Turn On The Subtitles (TOTS) -kampanjan ohjenuora on varsin yksinkertainen: vanhempien tulisi laittaa tekstitykset päälle, kun lapset katsovat suosikkiohjelmiaan.

Laajaan globaaliin tutkimustietoon nojaavan kampanjan mukaan lapset omaksuvat tekstityksen avulla uusia sanoja ikään kuin vaivihkaa. TOTS:n mukaan tekstitykset voivat jopa tuplata lapsen mahdollisuudet tulla hyväksi lukijaksi.

Englannista ponnistavan kampanjan pääteesi sanoo sen, minkä suomalaiset ovat tienneet jo vuosikymmeniä. Linkki ulkomaisten elokuvien ja televisio-ohjelmien tekstityksen ja katajaisen kansan hyvän lukutaidon välillä on nostettu täällä vuosien varrella usein esiin.

Yhteys ei ole yllättävä, sillä suomalaiset ovat tekstityskansaa.

Yli 60 vuoden mittainen perinne

Tekstitysten lukemisella televisioruudulta on Suomessa pitkät perinteet. Päätös ulkomaisten ohjelmien vakituisesta tekstittämisestä tehtiin vuonna 1962 – vain neljä vuotta säännöllisten televisiolähetysten alkamisen jälkeen.

Televisio kulki käännösstandardien osalta elokuvateatterien jalanjäljissä. Tekstitys nähtiin dubbausta parempana vaihtoehtona, sillä tekstitykset olivat jo tulleet kansalle tutuiksi elokuvateattereissa.

Valinta noudatteli yleistä linjaa: joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta dubbausta suositaan suurilla ja tekstitystä pienillä kielialueilla. Syyt kyseisen jaon taustalla ovat epäilemättä pääosin taloudellisia, sillä dubbaus on huomattavasti tekstittämistä kalliimpaa.

Yhteys luku- ja kielitaitoon

Jo yli 60 vuotta osana jokapäiväistä arkeamme olleet elokuvien ja televisio-ohjelmien tekstitykset muodostavat Suomessa erittäin yleisen kääntämisen muodon. Tekstitykset tavoittavat tavalla tai toisella valtaosan kansasta, sillä Suomessa katsotaan yhä paljon televisiota – olipa kyse sitten perinteisestä lineaarisesta telkkarista tai suoratoistopalveluista. Tekstitys ei toki kytkeydy televisiossakaan pelkästään kääntämiseen. Esimerkiksi Ylen pyrkimyksenä on tekstittää kaikki televisio-ohjelmansa riippumatta siitä, ovatko ne kotimaisia tai ulkomaisia.

Luetun ruututekstin määrä on siis merkittävä. On arvioitu, että esimerkiksi yläkoulu- ja lukioikäisten nuorten vuodessa lukemat ulkomaisten elokuvien ja televisio-ohjelmien tekstitysmäärät vastaavat neljää–viittä romaania.

Ei siis ole yllättävää, että suomalaislasten hyvän lukutaidon on arvioitu olevan osittain selitettävissä runsaalla ruututekstitysten lukemisella. Täkäläisessä keskustelussa tuodaan toisinaan esille myös tekstityksen ja kielitaidon välinen yhteys. Vuosikymmeniä jatkunut television välityksellä tapahtunut altistuminen voi esimerkiksi omalta osaltaan selittää suomalaisten hyvää englannin kielen osaamista.

Merkillepantavaa on myös suomalaisten uskollisuus tekstitykselle. Jos dubbauksen ja tekstityksen välillä on tehtävä valinta, suomalainen valitsee mieluummin tekstityksen. Dubbausta tunnutaan täällä pidettävän epäluotettavana ja katsojien älykkyyttä aliarvioivana menetelmänä.

Välineet vaihtuvat, tekstitys pysyy

Lineaarinen televisio on menettänyt viime vuosina mahtiaan, mutta tarve tekstitykselle ei ole silti kadonnut – pikemminkin päinvastoin. Sosiaalinen media ja mobiilikäytön lisääntymisen luomat mahdollisuudet tarjoavat paitsi uusia keinoja viihtyä myös kehittää itseään.

Uudet välineet ovat luoneet uusia tarpeita. Suoratoistopalvelujen ulkomaiset elokuvat ja sarjat kaipaavat tekstittämistä samaan tapaan kuin niiden vastineet lineaarisen television puolella. Podcastien ja Youtube-videoiden saavutettavuutta voi puolestaan lisätä tekstityksen avulla. Tekoäly kykenee luomaan videoihin suuntaa antavia käännöksiä, mutta täydellisiä ne eivät ole. Ammattitaitoisia tekstittäjiä tullaan tarvitsemaan jatkossakin.

On myös syytä muistaa, että Suomi tulee aina pysymään pienenä kielialueena. Samasta syystä suomalaiset tulevat pysymään tekstityskansana.

Lähteet

• Katajamäki, Satu. ”Vastaanottavan yleisön käsitykset ruututekstien konventioista.” Käännöstieteen pro gradu -tutkielma, Helsingin yliopisto, 2009.
• Laine, Jonna. ”Ruututekstikonventioiden vaikutus vastaanottokokemukseen – Tapaustutkimus kahdesta kielenopiskelijaryhmästä.” Käännös- ja tulkkausviestinnän syventävien opintojen tutkielma, Helsingin yliopisto, 2020.
• Turn On The Subtitles