Sisällönanalyysi

Rita Leinonen 12.12.2018

Sisällönanalyysi on kvalitatiivisessa tutkimuksessa käytettävä aineiston analyysitapa. Sisällönanalyysiä käytetään tekstien tai tekstimuotoon saatettujen aineistojen analysoimisessa. Siten esimerkiksi litteroidut haastattelut voidaan analysoida sisällönanalyysiä käyttäen.

Tässä postauksessa pureudutaan siihen, mitä sisällönanalyysi on ja miten se etenee.

Miksi sisällönanalyysi?

Sisällönanalyysin tarkoituksena on saada tekstiaineistosta esille tekstissä esiintyvät merkitykset. Tutkittavasta asiasta pyritään saamaan esiin tiivistetty ja yleistävä kuvaus ilman, että aineiston informaatioarvoa menetetään. Sisällönanalyysissa halutaan tuoda esille tekstissä esiintyvät yhtäläisyydet ja erot sekä kuvata niitä sanallisesti. Se on siis tarkoituksenmukainen analyysitapa silloin, kun aineiston keskeisiä asioita halutaan kuvata tiivistetysti sanallisessa muodossa.

Sisällönanalyysin tyypit

Sisällönanalyysiä voidaan tehdä kolmesta eri lähtökohdasta: aineistolähtöisesti, teorialähtöisesti tai teoriaohjaavasti.

  • Aineistolähtöinen sisällönanalyysi: Aineisto ohjaa analyysin tekoa. Aineistosta nostetaan esiin sen keskeisimmät asiat riippumatta siitä, mitä ne ovat tai miten ne suhteutuvat aiempiin tutkimuksiin. Tutkijan haasteena on tällöin olla avoin aineistolle ja analysoida aineistoa sen omista lähtökohdista käsin ilman, että teoriatieto vaikuttaa aineistosta esiin nouseviin asioihin.
  • Teorialähtöinen sisällönanalyysi: Teoria ohjaa analyysin tekoa alusta saakka. Aineistosta etsitään teorian perusteella tiettyjä asioita, tai aineistosta nousevia merkityksiä ja käsitteitä verrataan jo olemassa olevaan tietoon tai teoreettiseen malliin. Usein teorialähtöisyys valitaan lähestymistavaksi silloin, kun teorian paikkansapitävyyttä halutaan testata uuden asian tai ympäristön kohdalla.
  • Teoriaohjaava sisällönanalyysi: Analyysin aikana tutkijan ajattelua ohjaavat vuoroin teoria ja aineisto. Usein analyysiyksiköt nousevat aineistosta, mutta niiden tulkintaa tai ryhmittelyä ohjaa teoria. Teoriaohjaavuus voi toteutua myös niin, että analyysi tehdään aineistolähtöisesti, mutta lopuksi aineiston perusteella tehdyt havainnot sidotaan teoriaan.

Sisällönanalyysin eteneminen

Sisällönanalyysi etenee hiukan eri tavoin riippuen siitä onko kyseessä aineistolähtöinen, teorialähtöinen vai teoriaohjaava lähestymistapa.

Aineistolähtöinen analyysi noudattaa seuraavia vaiheita:

  • Aineiston pelkistäminen eli redusointi: Aineistosta etsitään tutkimukselle oleelliset kohdat ja ne merkitään esimerkiksi alleviivauksilla. Merkityt kohdat pelkistetään kirjoittamalla ne uudelleen tiivistettyyn muotoon.
  • Ryhmittely eli klusterointi: Pelkistetyt ilmaukset ryhmitellään niin, että samaa asiaa tarkoittavat ilmaukset muodostavat alaluokan. Alaluokat nimetään sisältöä kuvaavalla otsikolla.
  • Yleiskäsitteiden muodostaminen eli abstrahointi: Luokittelua jatketaan siten, että ryhmittelyvaiheessa luodut alaluokat yhdistellään yläluokiksi. Yläluokista muodostetaan pääluokkia, ja pääluokista yksi yhdistävä luokka. Kaikki luokat nimetään sisältöä kuvaavalla otsikolla.

Teorialähtöisessä analyysissä on nähtävissä samat vaiheet, mutta siinä yleiskäsitteet tulevat teoriasta jo valmiiksi annettuina. Teoriaohjaavassa lähestymistavassa vaihtelee tutkimuksittain, missä määrin ja missä vaiheessa teoria ohjaa analyysiä.

Lähteet

  • Tuomi J. & Sarajärvi A. 2009. Laadullinen tutkimus ja sisällön analyysi. 5. painos. Helsinki: Tammi.

Aineistoanalyysi palveluna

Spoken tarjoaa aineistojen analyysia palveluna kaikenlaisille aineistoille. Palvelu toteutetaan kokeneen asiantuntijan ja tietoturvallisen tekoälyn yhteistyönä.

Lue lisää