Laadullisen tutkimuksen aineistonkeruumenetelmät

Laadullisen tutkimuksen aineisto voidaan kerätä monella eri tavalla. Tyypillisesti laadullinen aineisto on puhetta, tekstiä tai havaintoja. Tässä postauksessa esitellään lyhyesti laadullisen tutkimuksen tyypillisimpiä aineistonkeruumenetelmiä.

Haastattelu

Haastattelun voi toteuttaa monella eri tavalla, joissa vaihtelevat osallistujien määrä ja haastattelun strukturoinnin aste. Tavallisesti haastatteluaineisto litteroidaan analyysivaihetta varten.

Olemassaolevat ja tutkimusta varten tuotetut tekstit

Laadullisen tutkimuksen aineistona voivat toimia erityyppiset jo olemassaolevat tekstit. Näitä ovat esimerkiksi elämäkerrat ja kirjeet. Tutkija voi myös pyytää tutkimuksen kohderyhmää kirjoittamaan kertomuksen, kirjeen tai omakohtaisia kokemuksia tutkittavaan aiheeseen liittyen. Silloin tutkimuksen aineisto on tutkimusta varten tuotettua uutta aineistoa.

Havainnointi

Havainnointi aineistonkeruumenetelmänä tarkoittaa sitä, että tutkija havainnoi tutkimuksensa kohdetta. Havainnointiin voi sisältyä osallistumista tutkittavan kohteen toimintaan. Tutkija voi myös tarkkailla tapahtumia ulkopuolelta puuttumatta niihin. Havainnoinnin aikana on hyvä tehdä muistiinpanoja tai ottaa tapahtumat videolle, sillä yhden havainnoijan on vaikea huomata kaikkea saati muistaa kaikkia tapahtumia jälkeenpäin.

Muiden tutkijoiden keräämät aineistot

Tutkimuksessa voi hyödyntää myös toisten tutkijoiden aiemmin keräämää aineistoa. Vanhasta aineistosta voi saada uutta tietoa, jos näkökulma aineiston analysointiin on uusi. Vanhaa aineistoa voi käyttää hyödyksi, jos sen edelleen jakamista toiselle tutkijalle eivät rajoita salassapitomääräykset, vaitiolovelvollisuus tai muu aineiston salassapitoon velvoittava seikka.

Kulttuurituotteet

Kulttuurituotteilla tarkoitetaan muun muassa sanoma- ja aikakauslehtiartikkeleita, elokuvia, mainoksia ja lyriikkaa. Kulttuurituotteet muodostavat rikkaan aineiston, koska ne sisältävät ja heijastavat monipuolisesti mielipiteitä, arvoja ja asenteita.

Aineistonkeruumenetelmän valinnassa tutkijaa ohjaa tutkimuksen aihe ja tavoite eli se, millaista tietoa tutkija haluaa saada. Aina tarvittavaa tietoa ei saa yhdellä menetelmällä, vaan tarvitaan aineistonkeruumenetelmien yhdistämistä eli triangulaatiota.

Lue lisää

• Metsämuuronen, J. 2006. Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteissä.