Haastattelun varjopuolet

Haastattelu ei ole helpoin aineiston hankinnan muoto, vaikka se onkin yksi yleisimmistä kvalitatiivisen aineiston hankkimistavoista.

Taitoja vaativa kokemus

Haastattelu vaatii taitoa, joka yleensä kehittyy koulutuksen ja kokemuksen myötä. Ennen haastattelua kannattaa tutustua, miten haastattelu tehdään.

Aikaa vievä prosessi

Haastattelu vie aikaa todella paljon. Vaikka haastattelu itsessään olisi lyhytkin, se täytyy valmistella huolellisesti ennen sitä. Kysymykset on valmisteltava ja haastateltaviin on oltava yhteydessä ennen haastattelua.

Haastattelut on aikataulutettava haastateltavien kanssa, joten niiden valmistuminen ei ole pelkästään itsestään kiinni. Haastatteluja saatetaan perua ja aikataulut voivat muuttua, jolloin niiden tekeminen voi viivästyä odotettua enemmän.

Lisäksi haastatteluun liittyy yleensä jälkityö eli litterointi, joka vie moninkertaisesti aikaa haastattelun pituuteen nähden, riippuen litterointitarkkuudesta. Mitä tarkempi litterointi, sen kauemmin se vie.

Kustannukset

Haastattelun tekemiseen tarvitaan ajan lisäksi rahaa, sillä sitä varten tarvitaan välineet, kuten nauhuri ja muistiinpanovälineet. Haastattelupaikoille siirtyminenkin muodostaa usein kustannuksia.

Joskus ihmisiä haastatellaan heidän kotonaan, kahviloissa, kouluissa tai työpaikoilla, joten matkat saattavat välillä olla pitkiäkin. Myös puhelimen välityksellä tehdyt haastattelut maksavat, jollei käytä puheluihin internetyhteyttä, kuten Skypeä.

Haastateltavan johdattelu

Haastattelussa vaarana on, että haastattelija johdattelee liikaa ja näin ollen vaikuttaa saamaansa aineistoon suhteettoman paljon. Joskus johdattelu on tarpeen, mutta usein tämä laittaa valmiit vastaukset haastateltavan suuhun ja saa aikaan haastattelijalle edullisia vastauksia.

Eri merkitysmaailmat

Haastateltava ei välttämättä jaa samoja merkityksiä eri käsitteiden välillä kuin tutkija. Tutkittava voi määritellä käsitteet arkikokemuksensa perusteella ja tutkija luottaa jonkun toisen tutkijan kirjamääritelmään, jolloin ne eivät vastaa toisiaan. Haastateltavan on annettava kertoa oma merkityksensä käsitteestä, vaikka se voisi aluksi tuntua haastattelijasta väärältä. Silloin kannattaa ehdottomasti kysyä tarkentavia lisäkysymyksiä.

Myös kieli- ja kulttuurierot voivat tuottaa väärinymmärryksiä.

Tiedon arvioinnin tarve

Joskus haastateltavalta saatava tieto voi olla jopa virheellistä, joten se on syytä tarkistaa myös muista lähteistä. Virheellinen tieto saattaa johtua eri merkitysmaailmoista, mutta myös muistista tai uskomuksista.

Luottamuksen synty

Haastattelussa syntyvä luottamus voi olla hankala saavuttaa ja siihen voi mennä aikaa, kun kyseessä on hyvin sensitiivinen aihe. Hankalista asioista ei haluta puhua heti ja ne kannattaakin jättää haastattelun lopulle tai ainakin siihen johdattelu on aloitettava niin sanotuilla helpoilla kysymyksillä.

Roolien hämärtyminen

Keskustelu jatkuu yleensä haastateltavan ja haastattelijan välillä vielä nauhurin suljettua. Joskus epämuodollisissa keskustelutilanteissa, kuten kahvipöydässä, syntyy keskustelua tutkimusaiheesta. Epämuodollisten tilanteiden keskustelu ja haastatteluaineisto limittyvät, joten tutkija joutuu pohtimaan, mitä aineistoa saa käyttää tutkimuksessaan. Tilanteen tekee monimutkaisemmaksi, jos haastateltava ja tutkija ovat tekemisissä toistensa kanssa muutenkin kuin vain haastattelutilanteessa.

Haastattelutilanteessa syntynyt luottamus voi johtaa ystävyyssuhteisiin, parisuhteisiin sekä myös kiusallisiin tilanteisiin, jotka voivat haitata myöhempää elämää. Näissä tilanteissa tutkijan on määriteltävä omat rajansa ja vetäydyttävä tarpeen tullen.

Lähteet:

• Hirsjärvi, Sirkka & Remes, Pirkko & Sajavaara, Paula 2009. Tutki ja kirjoita. Helsinki: Tammi.
• Hirsjärvi, Sirkka & Hurme, Helena 2015. Tutkimushaastattelu: Teemahaastattelun teoria ja käytäntö. Helsinki: Gaudeamus.