Aineistojen yhdistäminen

On lukuisia tutkimuksia, joissa käytetään kahta tai useampaa eri aineistoa. Silloin puhutaan esimerkiksi aineistotriangulaatiosta tai yksinkertaisesti vain aineistojen yhdistämisestä. Ehkä yksi tavallisimmista aineistojen yhdistämisen tavoista on mixed methods, jossa käytetään sekä laadullista että määrällistä aineistoa.

Eri aineistot voivat syntyä esimerkiksi eri tietolähderyhmiä käyttämällä, kuten eri ammattiryhmien edustajilta. Myös eri kanavia käyttämällä saadaan kasaan erilaisia aineistoja, jotka voivat olla esimerkiksi tekstuaalisia tai visuaalisia. Haastattelujen kanssa voi käyttää esimerkiksi etnografiaa tai erilaiset mediasisällöt voivat toimia yhdessä tutkimusaineistona.

Luotettavuus kasvaa

Tutkimuksen luotettavuus on yksi peruslähtökohdista, jonka varaan tieteen uskottavuus perustuu. Käyttämällä useampaa eri aineistoa, tutkimuksen luotettavuus yleensä kasvaa. Aineistojen analyysissä on käytettävissä useita erilaisia tilastollisia testejä tai laadullisia analyysimetodeita, joita käytetään perusteluina tutkimustuloksille. Eri suunnista tulevat perustelut ja kyseenalaistukset tukevat tutkimuksen uskottavuutta.

Tutkimustulosten monipuolisuus

Kun tutkimuksen luotettavuutta pidetään joka tapauksessa jokaisen tutkimuksen lähtökohtana aineistojen määrästä riippumatta, aineistojen yhdistämisen tehtävänä on toimia tutkimustulosten monipuolistajana ja rikastajana. Yhdellä aineistolla ei välttämättä ole mahdollista sanoa kaikkea, mitä tutkimuskysymyksessä kysytään, joten on perusteltavaa käyttää silloin kahta tai useampaa aineistoa.

Ristiriitaiset tulokset

Aina uuden lisäaineiston ottaminen tutkimukseen ei tuota vain monipuolisia tuloksia, vaan tuottaa keskenään ristiriitaisia vastauksia tutkimuskysymyksiin. Ristiriitaisuus voi auttaa vertailemaan aineistoja ja tuottamaan sellaista tietoa, mitä yhdellä aineistolla ei pysty saamaan. Toisaalta ristiriitaiset tulokset voivat myös kumota tutkimuksen hypoteeseja, jolloin on tarvetta muuttaa tutkimusasetelmaa.

Työmäärä lisääntyy

Kahden aineiston käyttäminen lisää usein aineiston muodostamiseen ja keräämiseen käytettävää aikaa. Voi olla myös vaarana, että aineiston kokoa ja kylläisyyttä on tällöin hankalampi määrittää. Tutkimusaineisto saattaa paisua resurssien ja voimavarojen kannalta liian suureksi ja niihin käytetään suhteettoman paljon tutkimukseen kokonaisuudessaan varatusta ajasta. Ristiriitaisten tutkimustulosten vuoksi koko tutkimus voi vaarantua ja se on jopa suunniteltava uudestaan.

Perusteltavat valinnat

Kahden tai useamman tutkimusaineiston käyttö ei sovi läheskään jokaiseen tutkimukseen. Joskus on selvää jo tutkimusasetelmaa mietittäessä, että tutkimuksessa tullaan käyttämään useampaa aineistoa. Joskus sen sijaan aineistot valikoituvat vasta, kun ensimmäinen aineisto ei kykene vastaamaan tutkimuskysymykseen. Tutkimusaineiston valintaperusteet on kirjattava auki tutkimuksen tekstiin riittävän tarkasti, sillä valinnat vaikuttavat tutkimustuloksiin.

Aineistojen yhdistämisellä on hyviä ja huonoja puolia, mutta tutkimusasetelman mukainen kahden tai useamman aineiston valinta kallistuu usein positiiviseksi vaihtoehdoksi. Jokainen vaihtoehto muokkaa tutkimuksen suuntaa olivat ne sitten tietoisia tai tiedostamattomia sattumaan perustuvia valintoja.

Lähteet:

• Eskola, Jari & Suoranta, Juha 1998. Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Tampere: Vastapaino.
• Tuomi, Jouni & Sarajärvi, Anneli 2009. Laadullinen tutkimus ja sisällön analyysi. 5.painos. Helsinki: Tammi.