Litteroinnin ja haastattelujen moninaiset kasvot

Litterointien/haastatteluiden yksi tärkeimpiä ja samalla allekirjoittaneen mielestä parhaimpia aspekteja on työstettävien projektien erittäin laaja teemakirjo. Vastaan voi siis tulla lähes mihin tahansa kuviteltavissa olevaan aihealueeseen liittyvä litterointi ja se tekeekin työstä erittäin mielenkiintoista.

Kaikilla työstettävillä haastatteluilla on toki tiettyjä yhteneväisyyksiäkin, kuten lähtöasetelma haastattelijan/haastattelijoiden sekä puhujan/puhujien välillä, eli raameiltaan ne noudattavat useasti samankaltaista kaavaa. Myös tietynlainen sisällöllinen kaari, eli haastattelun kulku, säilyy hyvin usein tyypillisenä teemasta riippumatta. Aihealueiltaan enemmistö voidaan myös luokitella jonkin tietyn kategorian alle mahtuvaksi ja edellä tavallisimmista tapauksista hieman lisää tunnuspiirteineen.

Viranomaistoimintaan liittyvät haastattelut

Välillisesti ja välittömästi viranomaistoimintaan teemoiltaan liittyvät haastattelut ovat tyypillisesti hyvin asiasisältöisiä ja puhekieleltään virallisia, esimerkiksi oikeudenkäyntitallenteita ja niissä kuultuja asiantuntija-, sekä todistajanlausuntoja. Niissä keskustelun kulku on ennakoitavaa, jopa jäykähköä ja pysyttelee lähes aina tiiviisti ydinaiheessa. Teemaa käsitellään usein hyvin tiukasti ns. kylmän faktatiedon kautta ja tunneperäinen vuoropuhelu haastattelijan sekä haastateltavan välillä on vähäistä.

Mielenkiintoisena poikkeusesimerkkinä kategoriassa mainittakoon haastattelut, joiden toimeksiantajatahona on julkinen toimielin, mutta niiden sisältö sekä haastattelutapa poikkeavat hyvin paljonkin tavallisemmasta tyyppiesimerkistä. Haastattelijan sekä haastateltavan välinen vuorovaikutus ja keskustelunkulku voi olla huomattavasti vapaampaa ja sisältö saattaa rönsyillä paljonkin haastattelun keskeisestä teemasta ja kysymyksistä.

Asiantuntijahaastattelut

Erilaiset asiantuntijahaastattelut muistuttavat sisällöltään osittain ensimmäisen kategorian litterointeja, niissä vastaajan/vastaajien asiantuntemus eri toimikentiltä on teeman käsittelyn lähtökohta ja ydinalue. Aiheita voivat olla esimerkiksi konsernin toimintahistorian käsittely yrityksessä vaikuttaneen asiantuntijan kertomana, alan ammattilaisista koostuva paneeli(keskustelu) tai workshop-tyyppinen tilaisuus tarkoituksena hyödyntää eri toimihenkilöiden tietämystä jonkin toimielimen hyväksi tulevaisuudessa. Konkreettisena esimerkkinä mainittakoon tänä päivänä erittäin ajankohtaisten sote-palvelumalliuudistusten mukanaan tuomat haasteet kentällä toimiville ammattilaisille ja koko sektorille.

Asiantuntijahaastatteluissa haastateltavan tunnekokemukset eivät ole teeman käsittelyn kannalta oleellisin tekijä, koska päätarkoitus tämän tyyppisillä haastatteluilla on pääsääntöisesti saada tai hyödyntää tietoa elinkeinoelämän tarpeisiin, muttei niitä myöskään rajata tietoisesti pois ja useasti haastattelu saattaa sivuta myös tunneperäistä tulokulmaa aiheeseen.

Tutkimus- ja mielipidehaastattelut

Lähtökohtana tällaisille litteroinneille on haastateltavan/haastateltavien omakohtainen ja tunneperäinen kokemuspohja sekä niin sanottu arkitieto. Teoreettinen tietämys ei siis ole niinkään ydinaluetta tämäntyyppisissä haastatteluissa, toki teemasta riippuen se voi olla myös olennainen osa tai ainakin osittain vaikuttaa haastateltavan/haastateltavien näkemyksiin ja sen myötä vastauksiin teemasta puhuttaessa. Aiheita voivat olla vaikkapa koululaisille tehty mielipidetutkimus koulunkäynnin mielekkyydestä, väitöskirjatutkijan suorittama kysely maahanmuuttajataustaisille suomenkielen opiskelijoille kielen oppimisen vaikeudesta tai esimerkiksi kauppakeskuksessa käytävä keskustelu tavallisten suomalaisten liikuntatottumuksista arjessa. Sisältöjä on siis yhtä monta kuin on tekijöitäkin.

Yhteistä tämän kategorian haastatteluille on se, että vastoin kahta edellistä haastattelutyyppiä, on niissä tilanne ja tunnelma usein hyvinkin epävirallinen, kepeä, joskus jopa leikkisä ja keskustelu saattaa kulkeutua hetkittäin kauaskin käsiteltävästä teemasta. Myös erilaiset tunneilmaisut, voimakkaat ja vähemmän voimalliset niin sanoissa kuin muussa elekielessä, ovat tyypillisiä näissä haastatteluissa.

Haastattelutyyppien sekoitukset

Näiden yllämainittujen haastattelutyyppien ulkopuolelle jää suuri joukko haastattelutyylejä, jotka saattavat sopia teemoiltaan sekä tunnusmerkeiltään vähän jokaiseen kolmeen tyypilliseen kategoriaan, olla esimerkiksi sekoitus kahden välillä tai sitten teema tai haastattelun kulku/malli poikkeavat jostakin tietystä kategoriasta. Ei koskaan voi tietää ennalta, millainen aihe eteen tulee ja miten paljon uutta jostakin asiasta voi projektia samalla litteroitaessa oppia. Vaikka onkin mahdollista juuri listata ja kategorisoida haastattelut hyvin pitkälle tiettyjen ominaisuuksien perusteella, on silti jokainen uusi litteroinnin teko myös samalla mahdollisuus hämmästellä sitä valtavaa tiedon määrää, jonka ne pitävät sisällään.

Tapaustutkimus on tutkimusstrategia, jonka päämääränä on tuottaa yksityiskohtainen esitys tutkittavasta tapauksesta. Tapaustutkimus ei ole tutkimusmenetelmä, vaan tapaustutkimusta voi tehdä monien eri metodien ja aineistojen avulla. Tässä postauksessa määritellään tapaustutkimuksen lähtökohtia, esitellään tutkittavan tapauksen valintaa ohjaavia periaatteita sekä tuodaan esille tapaustutkimuksen hyötyjä.