Haastattelun lajityypit

mennessä 12 huhti, 2017

Haastattelu jaetaan yleensä kolmeen lajityyppiin: strukturoituun, puolistrukturoituun ja avoimeen haastatteluun kysymysten esittämistavan mukaisesti. Jokaisella näistä on omat sopivat käyttötarkoituksensa ja -tilanteensa sekä omat rajoitteensa.

Strukturoitu haastattelu

Strukturoitu haastattelu, tai toiselta nimeltään myös lomakehaastattelu, toteutetaan aina samoilla haastattelukysymyksillä koko tutkimuksen ajan kaikille haastateltaville. Strukturoidun haastattelun vastaukset ovat ennalta rajattuja, joten haastateltavan on valittava omaa mielipidettä lähinnä oleva vaihtoehto.

Haastattelukysymykset esitetään aina samassa järjestyksessä, jotta vastaajat tulkitsevat kysymykset samalla tavalla. Haastattelukysymyksiin voi silti vastata tutkijan tavoitteista poikkeavassa järjestyksessä, jollei vastaamistilannetta ohjailla.

Valmiit vastausvaihtoehdot rajoittavat kvalitatiivisen analyysin monimuotoisuutta, ja strukturoidun haastattelun analysointi onkin usein lähempänä kvantitatiivista tutkimusta kuin kvalitatiivista tutkimusta avoimien vastauksien puutteen vuoksi.

Täysin strukturoitu haastattelu sopii hyvin rajattuihin tutkimusaiheisiin, joissa rajatuista vastausvaihtoehdoista on hyötyä. Kannattaa kuitenkin miettiä, sopisiko paperiset lomakkeet paremmin tutkimustarkoitukseen strukturoidun suullisen haastattelun sijaan.

Puolistrukturoitu haastattelu

Puolistrukturoidussa haastattelussa kysymykset ovat valmiiksi mietittyjä ja kaikille haastateltaville samoja, mutta valmiit vastausvaihtoehdot puuttuvat. Puolistrukturoitu on strukturoitua haastattelua vapaampi, mutta sillä on yhä selvät raamit. Se sopii käytettäväksi esimerkiksi asioihin, joita on tutkittu vielä suhteellisen vähän.

Teemahaastattelu

Teemahaastattelu on yksi esimerkki sovelletusta puolistrukturoidusta haastattelusta ja on yksi käytetyimmistä haastattelutyypeistä. Tämä haastattelun muoto antaa mahdollisuuden haastattelijan ja haastateltavan väliselle monipuoliselle vuorovaikutukselle.

Teemahaastattelun aihepiirit ovat ennakkoon määriteltyjä, mutta aiheiden esittämisellä ei ole tiukkaa järjestystä. Teemahaastattelussa kysymysrunko toimii lähinnä haastattelijan muistilistana, joka joustaa tilanteiden mukaan. Kaikki valitut teemat käydään läpi haastateltavien kanssa, mutta erot teemojen käsittelyn laajuudessa voivat vaihdella eri haastattelujen välillä. Teemahaastattelun valmisteleminen vaatii paljon aiheeseen perehtymistä ja haastateltavien huolellista valintaa tutkimustavoitteen mukaisesti.

Avoin haastattelu

Avoimessa haastattelussa vuorovaikutustilanne on hyvin lähellä vapaata keskustelua. Siinä käydään läpi jotain tutkimusintressiin sopivaa teemaa, mutta se voi koostua myös vain yhdestä kysymyksestä. Tyypillisiä avoimen haastattelun käyttötarkoituksia ovat elämäkerrallisiin teemoihin ja narratiiveihin keskittyvät tutkimukset.

On syytä muistaa, että myös avoimessa haastattelussa on tutkimusintressi. Vapaasta keskustelusta huolimatta haastattelijan on tarvittaessa ohjattava keskustelua tutkimusintressin suuntaisesti.

Syvähaastattelu

Avointa haastattelua voidaan kutsua joskus myös syvähaastatteluksi, sillä haastattelulla pyritään saamaan mahdollisimman laajasti ja syvällisesti johonkin asiaan liittyvät merkitykset esiin. Haastattelun tarkoituksena on ymmärtää ihmisten antamia merkityksiä omille kokemuksilleen useiden eri näkökulmien avulla.

Syvähaastatteluun kannattaa varata runsaasti aikaa, jotta haastateltava ehtii pohtia aihetta kunnolla. Tarvittaessa on tehtävä useita haastatteluja. Siitä huolimatta ei voi kuitenkaan olettaa, että haastateltava kertoisi asiasta kaikkea tutkijaa kiinnostavaa informaatiota.

Lähteet: