Haastattelun etuja

Haastattelu on yksi yleisimmistä kvalitatiivisen eli laadullisen tutkimuksen metodeista. Haastatteluun liittyykin paljon etuja, joiden vuoksi se varmasti onkin niin suosittu.

Ihmisen tärkeys

Haastatteluissa on mahdollista korostaa ihmisten merkitystä aktiivisina toimijoina. Ihmiset pääsevät ääneen ja heistä tuntuu, että heitä todella kuunnellaan. Ihmisten kertomukset ovat ainutlaatuisia, vaikka ne usein heijastelevatkin yhteiskunnallisia kokemuksia laajemmalti. Juuri sen vuoksi myös yksittäisen ihmisen kertomus on tärkeä.

Laadullisessa tutkimuksessa vain yhden ihmisen haastattelu voi muodostaa kokonaisen aineiston. Silloin ei yleensä tutkita yhteiskunnallisia ilmiöitä kokonaisuuksina, vaan esimerkiksi ihmisen elämäkertaa ja siihen liittyviä kategorioita tai narratiiveja.

Lisäinformatiivisuuden helppous

Haastattelussa on mahdollista kysyä tarkentavia kysymyksiä ja perusteluja, jos asioista jää epäselvyyttä tai niistä halutaan saada lisää tietoa. Näin voidaan sitoa yksittäiset asiat, joita mahdollisesti tulee ilmi, laajempaan kontekstiin.

Haastattelussa vastauksia voidaan syventää, selventää ja perustella välittömästi toisin kuin lomakekyselyissä.

Vuorovaikutustatapahtuma

Haastattelu on vuorovaikutusta, jossa haastateltava vaikuttaa haastattelijaan ja päinvastoin, joten molempien rooli ja positio voi muodostua merkitykselliseksi. Lisäksi nonverbaalit eli sanattomat viestit välittyvät, jos haastattelun tekee kasvokkain.

Tilanteiden lisäksi ihmisten molemminpuoliset kokemukset vaikuttavat syntyvään vuorovaikutukseen, sen tulkintaan ja annettuihin merkitysmaailmoihin.

Tietoa vähän tutkituista aiheista

Haastattelu antaa mahdollisuuksia saada tietoa aiheesta, jota on aiemmin tutkittu vähän tai ei ollenkaan. Ihmisten kokemuksien avulla voidaan selvittää esimerkiksi jonkin asian toimivuutta arjessa ja luoda uusia toimivampia malleja yhteiskuntaan uusien tutkimustulosten avulla.

Sensitiiviset aiheet

Arat ja herkät aiheet voivat olla vaikeita haastattelussa, mutta puhuminen voi tarjota voimaannuttavan kokemuksen. Haastattelutilannetta ei ole tarkoitettu terapiaksi, mutta ihmiskontaktin käyttäminen lomakehaastattelujen sijaan sensitiivisissä aiheissa voi tuottaa laajankin aineiston.

Vaikka anonymiteetin säilyminen saattaa huolestuttaa, tutkijan on pidettävä huolta tutkittaviensa anonymiteetista. Sensitiivisissä aiheissa molemminpuolinen luottamus onkin erityisen tärkeää.

Uusia näkökulmia

Haastattelu tuo uusia näkökulmia myös jo paljon tutkittuun aiheeseen. Lisäksi useat eri analyysimenetelmät ja tutkimuskysymykset voivat löytää samasta aineistosta tai yhteiskunnallisesta ilmiöstä aivan uusia puolia.

Lähteet:

• Hirsjärvi, Sirkka & Remes, Pirkko & Sajavaara, Paula 2009. Tutki ja kirjoita. Helsinki: Tammi.
• Hirsjärvi, Sirkka & Hurme, Helena 2015. Tutkimushaastattelu: Teemahaastattelun teoria ja käytäntö. Helsinki: Gaudeamus.