EU:n saavutettavuusdirektiivi asettaa selkeät vaatimukset videoiden tekstitykselle julkisella ja yksityisellä sektorilla. Saavutettavat tekstitykset tarkoittavat, että videot on tekstitetty niin, että myös kuulovammaiset ja kielitaidoltaan erilaiset käyttäjät voivat ymmärtää sisällön. Direktiivi vaikuttaa organisaatioihin, jotka julkaisevat videoita verkkosivuillaan tai sosiaalisen median kanavissaan. Tämä artikkeli vastaa yleisimpiin kysymyksiin siitä, mitä saavutettavuusdirektiivi tarkoittaa käytännössä tekstitysten kannalta.

Mikä on EU:n saavutettavuusdirektiivi ja miksi se koskee sinua?

EU:n saavutettavuusdirektiivi on laki, joka velvoittaa julkisen sektorin organisaatiot ja osan yksityisistä yrityksistä tekemään digitaaliset palvelunsa saavutettaviksi kaikille käyttäjille. Direktiivi tuli voimaan asteittain vuosina 2018–2021, ja se koskee muun muassa verkkosivuja, mobiilisovelluksia ja videoita. Suomessa laki koskee julkishallinnon toimijoita sekä tiettyjä yksityisiä yrityksiä, jotka tarjoavat palveluita suurelle yleisölle.

Lain tavoite on varmistaa, että kaikilla ihmisillä on yhdenvertainen pääsy digitaalisiin palveluihin riippumatta heidän toimintakyvystään. Videoiden kohdalla tämä tarkoittaa, että sisältö pitää olla saavutettavissa myös niille, jotka eivät kuule ääntä tai eivät ymmärrä puhuttua kieltä täydellisesti. Tekstityksillä on tässä merkittävä rooli.

Jos organisaatiosi julkaisee videoita verkkosivuillasi, intranetissä tai sosiaalisessa mediassa, sinun kannattaa tutustua saavutettavuusvaatimuksiin. Vaikka lakivelvoite ei koskisi sinua suoraan, saavutettavat tekstitykset parantavat käyttäjäkokemusta ja laajentavat yleisöäsi merkittävästi.

Mitä vaatimuksia saavutettavuusdirektiivi asettaa tekstityksille?

Saavutettavuusdirektiivi asettaa tekstityksille useita teknisiä ja laadullisia vaatimuksia. Tekstityksen on oltava synkronoitu äänen kanssa niin, että teksti näkyy samaan aikaan kun puhuja sanoo sanat. Ajoitus on tärkeä, sillä liian nopeat tai hitaat tekstitykset vaikeuttavat sisällön seuraamista.

Tekstitysten pitää olla tarkkoja ja sisältää kaikki puhuttu sisältö. Pelkkä tiivistelmä ei riitä. Myös taustaäänet ja äänitehosteet kannattaa kuvata tekstityksessä, jos ne ovat olennaisia sisällön ymmärtämisen kannalta. Esimerkiksi ”[koputus oveen]” tai ”[puhelimen soiminen]” auttavat kuulovammaisia ymmärtämään tilanteen.

Luettavuus on myös tärkeää. Tekstin on oltava riittävän suurta, kontrastiltaan selkeää ja näkyvillä riittävän pitkään, jotta katsoja ehtii lukea sen. Yleensä tekstitys näkyy yhdestä kolmeen riviä kerrallaan, ja jokainen rivi sisältää noin 35–40 merkkiä. Fontin pitää olla selkeä ja helppolukuinen.

Kielellisesti tekstitysten tulee olla oikein kirjoitettuja ja kieliopillisesti moitteettomia. Virheelliset tekstitykset vaikeuttavat ymmärtämistä ja vähentävät sisällön uskottavuutta. Ammattimaiset tekstityspalvelut varmistavat, että kaikki nämä vaatimukset täyttyvät.

Miten teet tekstitykset saavutettavuusdirektiivin mukaisiksi?

Saavutettavien tekstitysten luominen alkaa videomateriaalin huolellisella läpikäynnillä. Ensimmäinen askel on litteroida kaikki puhuttu sisältö sanasta sanaan. Tämä voidaan tehdä manuaalisesti tai puheentunnistuksen avulla, mutta lopputulos vaatii aina ihmisen tarkistuksen ja viimeistelyn.

Seuraavaksi tekstitykset ajoitetaan vastaamaan videon ääntä. Jokainen tekstirivi synkronoidaan niin, että se ilmestyy juuri oikealla hetkellä ja pysyy näkyvillä riittävän kauan. Hyvä nyrkkisääntö on, että yksi rivi tekstiä näkyy vähintään 1,5 sekuntia. Pidempi teksti vaatii enemmän aikaa.

Teknisesti tekstitykset tallennetaan yleensä SRT-, VTT- tai muuhun standardimuotoon, joka toimii eri videoalustoilla. Tiedostomuodon valinta riippuu siitä, missä videota käytetään. VTT-muoto on suosittu verkkokäyttöön, kun taas SRT toimii monissa editointiohjelmissa.

Laadunvarmistus on viimeinen mutta tärkeä vaihe. Katso video tekstitykset päällä ja tarkista, että kaikki on synkronoitu, luettavissa ja ymmärrettävissä. Pyydä mielellään toista henkilöä tarkistamaan lopputulos. Pienet virheet voivat pilata muuten hyvän sisällön saavutettavuuden.

Jos prosessi tuntuu monimutkaiselta tai aikaa vievältä, voit ottaa yhteyttä ammattilaisiin, jotka hoitavat tekstitysten tuotannon alusta loppuun saavutettavuusvaatimukset täyttäen.

Mitä tapahtuu, jos tekstitykset eivät täytä saavutettavuusvaatimuksia?

Saavutettavuusvaatimusten noudattamatta jättäminen voi johtaa useisiin seurauksiin. Julkisen sektorin organisaatioille voi tulla hallinnollisia seuraamuksia, jos ne eivät noudata direktiiviä. Yksityisillä yrityksillä tilanne riippuu siitä, kuuluvatko ne lain piiriin ja miten valvontaa toteutetaan.

Käytännössä suurin seuraus on kuitenkin se, että osa yleisöstäsi ei pääse käsiksi sisältöösi. Kuulovammaiset, kielitaidoltaan erilaiset ja ääntä käyttämättä videoita katsovat ihmiset jäävät ulkopuolelle. Tämä tarkoittaa pienempää katsojamäärää ja heikompia tuloksia viestinnässä.

Myös organisaation maine voi kärsiä. Saavutettavuus on yhä tärkeämpi arvo, ja käyttäjät odottavat, että organisaatiot ottavat sen vakavasti. Jos kilpailijasi tarjoavat saavutettavia videoita mutta sinä et, se voi vaikuttaa siihen, miten ihmiset näkevät brändisi.

Valvonta vaihtelee maittain ja toimialoittain. Suomessa aluehallintovirastot valvovat julkisen sektorin saavutettavuutta. Ne voivat pyytää selvityksiä ja vaatia korjaustoimia. Yksityisellä sektorilla valvonta on vähäisempää, mutta tilanne voi muuttua tulevaisuudessa.

Paras tapa välttää ongelmat on ottaa saavutettavuus osaksi normaalia videotuotantoprosessia. Kun tekstitykset tehdään heti alusta alkaen oikein, säästyt myöhemmiltä korjauksilta ja mahdollisilta ongelmilta.

Saavutettavuusdirektiivi ei ole pelkkä lakivelvoite, vaan mahdollisuus tehdä sisällöstäsi paremmin kaikkien saavutettavissa. Laadukkaat tekstitykset parantavat käyttäjäkokemusta, laajentavat yleisöäsi ja osoittavat, että välität kaikista käyttäjistäsi. Meillä Spokenilla autamme sinua tuottamaan saavutettavuusvaatimukset täyttävät tekstitykset nopeasti ja luotettavasti, jotta voit keskittyä oman sisältösi luomiseen.